-
Continue Reading
Winland-hankkeen loppuseminaari 10.4.2019
Miten kestävää turvallisuutemme on? Olemme Winland-hankkeessa etsineet vastausta kysymykseen siitä, miten energiaan, ruokaan ja veteen liittyvät muutospaineet ohjaavat Suomen kokonaisturvallisuutta.
Winlandin taival on päättymässä ja on aika näyttää, mitä olemme saaneet aikaan monitieteisen, tulevaisuussuuntautuneen ja yhteiskehittämiseen perustuvan tutkimuksen avulla. Loppuseminaarissa esittelemme hankkeemme tuloksia minimessujen muodossa sekä käymme keskustelua tutkimuksen yhteiskehittämisestä ja tutkimuksella vaikuttamisesta. Lopuksi luomme kytköksen Winlandin teemojen parissa jatkaviin STN-tutkimushankkeisiin. Tervetuloa mukaan!
Aika: Keskiviikkona 10.4.2019 klo 8.30-11.30
Paikka: Winlandia-talo (Veranda 4), Mannerheimintie 13e, HelsinkiLoppuseminaarin ohjelma ke 10.4
8.30 Aamukahvi
9.00 Winland-minimessut: tutkimustulostemme esittely
Johdanto Winland-hankkeen tekemään tutkimukseen (Marko Keskinen) sekä osahankekohtaiset alustukset johdattavat sinut tutkimuksemme keskeisiin tuloksiin. Alustusten jälkeen voit kiertää haluamillasi tutkimusrasteilla. Esittelyssä tutkimustuloksiamme esimerkiksi energiaturvallisuudesta, ruokaturvasta, vesiturvallisuudesta ja niiden oikeudellisista näkökulmista sekä kokonaisturvallisuuden ennakoinnista.10.25 Paneeli: Tutkimuksen yhteiskehittäminen ja tutkimuksella vaikuttaminen
Paneelissa keskustellaan strategisen tutkimuksen erityispiirteistä verrattuna perinteisempiin tutkimushankkeisiin sekä pohditaan miten yhteiskehittäminen ja tutkimuksella vaikuttaminen toimii. Panelisteina: Laura Höijer (Baltic Sea Action Group), Kaisa Lähteenmäki-Smith (MDI), Vesa Valtonen (Turvallisuuskomitea) ja Jussi Vauhkonen (STN) sekä Winland-hankkeesta Antti Belinskij (Itä-Suomen yliopisto) ja Veli-Pekka Tynkkynen (Helsingin yliopisto).11.00 STN-tutkimus Winlandin teemoista jatkuu!
Esittäytymässä neljä Winlandin tutkimusteemojen parissa jatkavaa STN-hanketta: Karoliina Auvinen (Smart Energy Transition), Turo Hjerppe (BlueAdapt), Janne Hukkinen (WISE) ja Lasse Peltonen (CORE).11.15 Loppusanat ja yhteenveto: matkalla opittua + miten tästä eteenpäin
Winlandin konsortionjohtaja Marko Keskinen (Aalto-yliopisto)11.30 Lounas
Esitykset ladattavissa täällä.
Linkit tutkimuskortteihin:
Tutkimuskortti 1 – Kestävyys ja kokonaisturvallisuus kulkevat käsi kädessä
Tutkimuskortti 3 – Suomen ruokaturva
Tutkimuskortti 4 – Resilienssin arviointi vesivarasuunnittelussa
Tutkimuskortti 5 – Varautumisen oikeudellinen sääntely kaipaa päivittämistä
Tutkimuskortti 6 – Sopeutuvan ympäristösääntelyn huoneentaulu
Tutkimuskortti 7 – Resilienssi & oppiminen vahvistavat kokonaisturvallisuutta
Tutkimuskortti 9 – Kokonaisturvallisuuden yhteiskehittäminen Winland-hankkeessa
LISÄTIETOJA
Kirsi-Marja Lonkila, Demos Helsinki
kirsi-marja.lonkila@demoshelsinki.fi
+358 50 571 9055 -
Continue Reading
Ratkaisuja tieteestä – Winlandin ratkaisuja
Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamia tutkimushankkeita esitellään jälleen vuotuisessa Ratkaisuja tieteestä -tapahtumasta 14.2.2019. Tänä vuonna huomio on hankkeiden tuottamissa käytännön ratkaisuissa. Winland on tuottanut ratkaisukortteja Ilmasto, luonnonvarat ja energia -teemaan. Tästä artikkelista löydät lisätietoa tutkimustuloksistamme, joihin korteissa kuvatut kolme ratkaisuamme perustuvat.
Voit tutustua kaikkiin STN-ratkaisukortteihin täällä (julkaistaan 14.2. aamulla).
Ratkaisukortti 2 – Viheliäisiä ongelmia ratkaistaan kokeilemalla, vuorovaikutuksella ja epävarmuutta ymmärtämällä.
Winlandin ratkaisu: ”Epätoivottavien tulevaisuuskuvien hahmottaminen sekä kokonaisturvallisuuden analyysi avaavat tulevaisuusajatteluun ja -toimintaan liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita.”
Winland tarkastelee kokonaisturvallisuutta ja resilienssiä systeemiajattelun, skenaarioiden sekä kytkös-lähestymistavan keinoin. Tutkimuksessamme kytkökset korostuvat neljällä tasolla eli eri sektoreiden välillä (etenkin energia, ruoka, vesi ja ilmasto), eri toimijoiden välillä sekä eri aika- ja paikkatasojen välillä.
Turvallisuudesta keskusteltaessa huomio on usein nykyhetkessä ja lähitulevaisuudessa. Pidempää aikaperspektiiviä tuodaksemme muodostimme hankkeessa epätoivottavia, vuoteen 2040 kurottavia Failand-tulevaisuuskuvia osallistavan skenaarioprosessin avulla. Lisäksi jäsentelimme kokonaisturvallisuuteen kytkeytyviä ennakointiprosesseja ja ehdotimme siihen liittyen lähestymistapaa kestävän turvallisuuden edistämiseen.
Lisätietoa näihin teemoihin liittyvästä tutkimuksestamme löydät Julkaisut-sivultamme sekä erityisesti seuraavista julkaisuistamme (klikkaa haluamiasi julkaisuja lukeaksesi lisää):
- Winlandin Policy Brief III: Kohti kestävää turvallisuutta: kokonaisturvallisuuden ennakointijärjestelmän kehittäminen.
- Minkkinen, Ahokas & Aufferman (2018). Kokonaisturvallisuuden ennakoinnin kehittäminen Suomessa.
- Winland-hankkeen Policy Brief I: Turvallisuus, toimijat ja sektorit – Turvallisuutta on tarkasteltava kokonaisuutena.
- Failand 2040. Kuinka Suomen kokonaisturvallisuus voisi romahtaa tulevaisuudessa?
- Ahvenharju, Minkkinen & Lalot (2018). The five dimensions of Futures Consciousness.
Ratkaisukortti 3 – Oikeudenmukaisuus on varmistettava luonnonvarojen hallinnassa ja ilmastopolitiikassa.
Winlandin ratkaisu: ”Tarkastelemalla yritysten ja yhteiskunnan riskienhallintaa, kestävyyttä ja vastuullisuutta kokonaisuutena voidaan varmistaa, että yritysten arvoketjut tukevat yhteiskuntamme kestävyyttä ja turvallisuutta.”
Yhteiskuntamme tulevaisuus ratkaistaan kestävyyden ja turvallisuuden rajapinnalla. Seuraavien vuosikymmenien suurimpana haasteenamme on se, miten pystymme toteuttamaan kestävyyden ja ilmastonmuutokseen kannalta tarvittavat isot ja vaikeat toimenpiteet ja samaan aikaan ylläpitämään yhteiskuntamme toimivuutta ja hyvinvointia.
Tähän ‘tuplahaasteeseen’ vastaamisessa tarvitaan sekä julkisen että yksityisen sektorin aktiivisia toimia: julkinen sektori näyttää sääntelyn avulla suunnan ja takaa tasapuolisen toimintaympäristön, kun taas yritykset ovat merkittäviä kestävyys- ja turvallisuus-toimenpiteiden toteuttajia. Yritysten arvoketjut ovat merkittävimpiä energian, ruoan ja veden tuotannon ja kulutuksen rakenteita, ja ne pakottavat suuntaamaan katseen myös Suomen rajojen ulkopuolelle. Energian, ruoan ja veden arvoketjujen kansainväliset ja sektorirajat ylittävät kytkökset tuleekin huomioida sekä yrityksissä että sääntelyssä nykyistä paremmin.
Lisätietoa kestävyyden ja turvallisuuden kytköksistä sekä yritysten roolista niissä löydät Julkaisut-sivultamme sekä erityisesti seuraavista julkaisuistamme (klikkaa haluamiasi julkaisuja lukeaksesi lisää):
- Winlandin Policy Brief II: Riskienhallinta, kestävyys ja vastuullisuus. Yritysten arvoketjut energia-, ruoka- ja vesi- turvallisuuden ytimessä.
- Blogi-kirjoitus Riittääkö ruoka energiakriisissä -harjoituksesta
- Winlandin tutkimuskatsaus: Energian, ruoan ja veden kytkökset – kokonaisturvallisuuden ja resilienssin perusta.
Ratkaisukortti 9 – Suomen tulee olla kansainvälinen, mutta samalla välttää kahlitsevaa riippuvuutta globaaleista virroista ja markkinoista
Winlandin ratkaisu: ”Kehittämällä toimivaa kansainvälisten energia- ja raaka-ainevirtojen hallintaa voidaan vahvistaa yhteiskuntamme toimintakykyä ja resilienssiä. Ilmastonmuutos on siten sekä kestävyys- että turvallisuuskysymys. ”
Winland-hankkeessa on tarkasteltu energiaturvallisuuttamme sekä sen kytköstä kokonaisturvallisuuteen ja kestävyyteen sekä ilmastonmuutokseen. Suomen energiapoliittiset päätökset ovat kauaskantoisia ja taloudellisesti merkittäviä: siksi ne kytkeytyvät läheisesti myös turva- ja ulkopolitiikkaamme. Erityisen kiinnostava on energiaturvallisuutemme kytkös Venäjään ja venäläisiin toimijoihin. Samaan aikaan energia kytkeytyy läheisesti ilmastonmuutokseen: energiamurros on keskeisin tekijä ilmastonmuutokseen vastaamisessa, mutta lisäksi ilmastonmuutos vaikuttaa myös energiaturvallisuuteemme. Tutkimuksemme ovat osoittaneet, että pitkäaikainen kuivuus Pohjoismaissa vaikuttaisi merkittävästi vesivoiman saatavuuteen ja siten sähkötehon riittävyyteen.
Lue lisää Julkaisut-sivultamme, erityisesti seuraavista julkaisuistamme (klikkaa haluamiasi julkaisuja lukeaksesi lisää):
- STN-hankkeiden yhteinen energiamurros-tutkimustiivistelmä
- Jääskeläinen, Höysniemi, Syri, Tynkkynen (2018). Finland’s Dependence on Russian Energy: Mutually Beneficial Trade Relations or an Energy Security Threat?
- Jääskeläinen, Veijalainen, Syri, Marttunen, Zakeri (2018). Energy security impacts of a severe drought on the future Finnish energy system.
- Tynkkynen, Pynnöniemi & Höysniemi (2017). Global energy transitions and Russia’s energy influence in Finland.
- Tynkkynen (2016). Poliittinen riski ja geopolitiikka Suomen ja Venäjän energiakaupassa: tapaus Fennovoima.
- Tynkkynen (2016). Energy as Power: Gazprom, Gas Infrastructure, and Geo-Governmentality in Putin’s Russia.
- Tynkkynen (2016). Russia’s Nuclear Power and Finland’s Foreign Policy.
- Jääskeläinen, Huhta & Lehtomäki (2018). Ensuring Generation Adequacy in Finland with Smart Energy Policy – How to save Finnish CHP Production?
- Helin, Jääskeläinen & Syri (2018). Energy Security Impacts of Decreasing CHP Capacity in Finland.
Lisätietoa tutkimuksestamme saat Julkaisut-sivuiltamme sekä suoraan hankkeemme tutkijoilta.
-
Continue Reading
Winland-hankkeen resilienssiseminaari 4.12.2018
Winland -hanke tutkii Suomen energia-, ruoka- ja vesiturvallisuutta yhteiskehittämisen ja tulevaisuusskenaarioiden avulla. Resilienssiseminaarissa pohditaan resilienssin käsitettä ja käytäntöjä tuoreimman tutkimuksen valossa.
Milloin? Tiistaina 4.12.2018 klo 12.30–17.00
Missä? Kasarmin Salit, Kasarmikatu 21, HelsinkiWinland-hankkeen II. vuosittainen resilienssiseminaari on tilaisuus keskustella eri alojen asiantuntijoiden ja resilienssistä kiinnostuneiden kanssa. Seminaarissa pohditaan erityisesti seuraavia kysymyksiä:
– mitä resilienssi merkitsee ja miten sitä mallinnetaan?
– millaiselta resilienssimallit näyttävät paikallisella, alueellisella ja maakunnallisella tasolla tarkasteltuna
– miten Linkovin resilienssimatrisiia voi soveltaa?Tervetuloa!
Lue myös tutkimuslyhennelmämme Resilienssin monet määrittelyt
Ohjelma
12.30 Tilaisuuden avaus, Juha Mäkinen, MPKK
Winland-hankkeen systeeminen näkökulma resilienssiin, Marko Keskinen, Aalto-yliopisto / Winland
KoReHa-hanke & resilienssi, Tapio Juntunen, Tampereen yliopisto / KoReHa
Resilienssi & kaupungit, Katariina Kainulainen-D’Ambrosio / Helsingin kaupunki
WISE-hankkeen resilienssiaukkokartoitus, Paavo Järvensivu, BIOS Research Unit
Keskustelua
––– Kahvitauko –––
Ajatuksia resilienssistä ja KIRYT-opintojaksosta, Rauno Pirinen, MPKK / Laurea AMK
3d-teknologia resilienssin tukena, Samu Rautio, MPKK /MERISK
Linkovin matriisin käyttö resilienssin kehittämisessä vesiturvallisuudessa, Mika Marttunen, SYKE
Ryhmäkeskustelu Linkovin resilienssimatriisista
Loppukeskustelu, Juha Mäkinen
17.00 Tilaisuus päättyy
Lisätietoja
Christopher Rowley, Demos Helsinki
christopher.rowley@demoshelsinki.fi
puh. 0500860666Juha Mäkinen, MPKK
juha.makinen@mil.fi -
Continue Reading
Winlandin työpaja 31.10.2018
Winlandin työpaja esittelee kokonaisturvallisuuteen liittyvää tutkimustamme kahdella kärjellä ja kutsuu sidosryhmät mukaan työstämään niiden hyödyntämistä.
Milloin? Keskiviikkona 31.10.2018 klo 9.00 – 11.30 (kahvi 8.30)
Missä? Arkadia / AaltoBIZ, Lapuankatu 2, HelsinkiEsittelemme työkalun vesiturvallisuuden sekä sen energia- ja ruokaturvakytkösten kokonaisarviointiin.
Eri sektoreiden väliset kytkökset ovat merkittävä osa kokonaisturvallisuutta. Winland-hankkeessa on laadittu työkalu, jolla voidaan tehdä kokonaisarvio Suomen vesiturvallisuuden tilasta ja trendeistä sekä sen kytköksistä ruoan ja energian tuotantoon. Työpajassa esitellään arviointiprosessia ja -lähestymistapaa ja pohditaan yhdessä, miten arviointityökalua voitaisiin hyödyntää eri tyyppisissä suunnittelutilanteissa.Pureudumme kokonaisturvallisuuden ennakointiin.
Kokonaisturvallisuuden ennakointityötä tehdään monella taholla. Winland on vuoden 2018 aikana jäsentänyt eri ennakointiprosesseja ja arvioinut niiden toimivuutta. Osaammeko Suomessa ennakoida tarpeeksi laadukkaasti? Millä tavoin kokonaisturvallisuuden keskeiset toimijat ja verkostot ennakoivat ja miten ennakointia voisi kehittää?Työpaja on suunnattu sekä kokonaisturvallisuuden että energia-, ruoka- ja vesiturvallisuuden kanssa työskenteleville.
Työpajaa varten valmistellut työraportit:
Vesiturvallisuuden kokonaisarviointi – työpaperi 31.10. työpajaan
Kokonaisturvallisuuden ennakoinnin kehittäminen Suomessa – alustava raportti 31.10. työpajaan
Työpajan ohjelma
8.30 Kahvi 9.00 Avaus ja tervetuloa, Marko Keskinen, Aalto-yliopisto 9.10 Johdatus työpajojen teemoihin - Miten arvioimme vesiturvallisuutta? Työkalu vesiturvallisuuden sekä sen energia- ja ruokaturvakytkösten arviointiin (Mika Marttunen, Suomen ympäristökeskus)
- Miten ennakoimme tulevaisuutta? Kokonaisturvallisuuden ennakointiprosessien jäsentämistyö (Matti Minkkinen, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto)
9.30 Siirtyminen rinnakkaisiin työpajoihin ja kahvitauko 9.45- 11.15 Työpajatyöskentelyä rinnakkaisissa työpajoissa: Sidosryhmien kanssa työstetään Winlandin tutkimuksen hyödyntämistä laajemmin.
1. Miten arvioimme vesiturvallisuutta? Vesiturvallisuuden arviointi ja kytkökset Winland-hankkeessa on laadittu työkalu, jolla voidaan tehdä kokonaisarvio Suomen vesiturvallisuuden tilasta ja trendeistä sekä sen kytköksistä ruoan ja energian tuotantoon. Työpajassa esitellään arviointiprosessia ja -lähestymistapaa ja pohditaan yhdessä, miten arviointityökalua voitaisiin hyödyntää eri tyyppisissä suunnittelutilanteissa.
2. Miten ennakoimme tulevaisuutta?
Kansallisten ennakointiprosessien jäsentäminen ja kehittäminen
Kokonaisturvallisuuden ennakointityötä tehdään monella taholla. Winland on vuoden 2018 aikana jäsentänyt eri ennakointiprosesseja ja arvioinut niiden toimivuutta. Työpajassa ruoditaan ennakoinnin haasteita ja kehitetään yhdessä tutkimukseen perustuvia suosituksia siitä, miten ennakointia voisi kehittää.11.15 Yhteenveto ja työpajojen tuotosten lyhyt esittely 11.30 Lounas, ravintola Proffa, Runeberginkatu 14-16 (kauppakorkeakoulun päärakennus) LISÄTIETOJA
Kirsi-Marja Lonkila, Demos Helsinki (kirsi-marja.lonkila@demoshelsinki.fi, 050 571 9055)
Marko Keskinen, Aalto-yliopisto (marko.keskinen@aalto.fi) -
Continue Reading
Globaali ruokakriisi ja Suomi: haasteita ja niiden ratkaisijoita Tiedekulmassa 16.10.2018
Maailman ruokapäivän aamiaistilaisuus Tiedekulmassa tarjoaa viimeisintä tutkimustietoa ja piirtää kokonaiskuvaa maailman kohtaamista ruokahaasteista sekä siitä, mitä globaali ruokaturvan kriisi voi merkitä Suomelle. Tilaisuudessa kuullaan rohkaisevia esimerkkejä ja tunnistetaan tapoja, joilla Suomessa voidaan olla mukana ratkaisemassa tulevaisuuden ruokahaasteita. Tilaisuuden järjestävät strategisen tutkimuksen Winland-hanke, Aalto-yliopisto ja Ympäristötiedon foorumi.
Tulevaisuudessa maailman kohtaamat ruokahaasteet lisääntyvät kasvavan ja vaurastuvan väestön, ilmastonmuutoksen, ekosysteemien heikkenemisen ja vesipulan sekä vesien pilaantumisen vuoksi. Globaali ruokakriisi heiluttaa ruokapöytiä myös Suomessa, sillä olemme merkittävällä tavalla riippuvaisia muista maista: lähes puolet kuluttamastamme ruoasta tuodaan muualta ja kotimainen ruoantuotanto pyörii pitkälti muualla tuotetulla energialla, lannoitteilla, koneilla sekä eläinten rehuna käytettävällä soijalla.
Tilaisuudessa kuullaan puheenvuoroja aiheeseen perehtyneiltä tutkijoilta, mutta myös ruokakriisiin ratkaisuja etsiviltä ja löytäneiltä tahoilta. Mukana on mm. älyteknologiaa ja kerrosviljelyä hyödyntävä Robbes Lilla Trädgårdin Robert Jordas ja Satu Vainio From Waste to Taste ry:stä sekä hävikkiravintola Loopista.
– Suomen tulisi edistää tasapuolista resurssien käyttöä ja ruoansaantia meitä huonommassa asemassa olevilla alueilla. Samalla meidän tulisi vähentää radikaalisti ruoantuotannon aiheuttamaa ympäristökuormitusta, toteavat järjestäjät: tämä on osa globaalia vastuutamme, mutta se on myös tapa turvata globaalia turvallisuutta sekä hillitä kuivuuden ja ruokapulan liikkeelle panevia valtavia muuttoliikkeitä. Suomessa on hyvät edellytykset tuottaa uusia ruokaratkaisuja: meillä on runsaat vesivarat ja pohjaa uusille innovaatioille.
Tilaisuus piirtää tutkimukseen perustuvaa kokonaiskuvaa tulevaisuuden ruokahaasteista, mutta esittelee samalla niihin innostavia ratkaisuja sekä jokaisen lautaselle sopivia tekoja. Tilaisuus järjestetään Helsingin yliopiston Tiedekulmassa ja alkaa aamiaisella kello 8.30. Ohjelmaosuus kestää 9.00-11.00.
Ilmoittautuminen tilaisuuteen tapahtuu täällä 9.10. mennessä tai tapahtuman tulessa täyteen.
Globaali ruokakriisi ja Suomi: haasteita ja niiden ratkaisuja
Aika: Tiistai 16.10.2018 klo 9.00-11.00 (aamiainen 8.30)
Paikka: Tiedekulman Stage, HelsinkiOHJELMA
08:30-9:00 Aamiainen
9:00-9:20 Tervetuloa; Globaalit kriisit ruokapöydässämme, Matti Kummu, Aalto-yliopisto
9:20-10:00 Ruokahaasteiden ratkaisijat ja tarinoita ratkaisuista
Lyhyitä puheenvuoroja ravintolan, uusien proteiinien, tulevaisuuden ruoan sekä ruoantuotannon, yhteiskunnallisen vaikuttamisen, big datan ja tutkimuksen näkökulmista.Lauri Reuter, VTT: Muna, ei kanaa
Annukka Valkeapää, WWF Suomi: Ruuan ympäristövaikutukset – Suuri tuntematon?
Joseph Guillaume, Aalto-yliopisto: Globaalien tietokantojen taikaa
Robert Jordas, Robbes Lilla Trädgård: Vertikaaliviljelyllä tehoa resurssien käyttöön
Vilma Sandström, Helsingin yliopisto: Hyvä-paha ruoan tuonti
Satu Vainio, From Waste To Taste ry & Ravintola Loop: Rumat tofu ja sinkkubanaanit käyttöön: Case Ravintola Loop10.00-10:35 Q & A: Ruokahaasteista ratkaisuihin
10:35- Vapaata keskustelua puhujien kanssa, tutustumista Water Scarcity Atlakseen
11.00 Tilaisuus päättyyTilaisuuden juontaa tietokirjailija ja kuluttajaekonomisti Mari Koistinen
Facebook-tapahtuman löydät täältä.
TILAISUUS ON TÄYNNÄ. Voit seurata tapahtumaa suorana verkkolähetyksenä osoitteessa https://www.helsinki.fi/en/unitube/video/20980
Esteettömyys: Tiedekulman kaikkiin tiloihin on esteetön pääsy. Esteetön sisäänkäynti on Yliopistonkadun ja Fabianinkadun kulmassa sijaitsevassa hissiaulassa. Kerrosten välillä voi kulkea hissillä. Kerroksissa K1 ja 2 on liikuntaesteetön wc-tila.
Lisätietoja:
Kirsi-Marja Lonkila, Demos Helsinki (kirsi-marja.lonkila@demoshelsinki.fi, 050 571 9055)
Matti Kummu (matti.kummu@aalto.fi, +358 50 4075171) -
Continue Reading
Maamme energia -ooppera
Winland on mukana Suomen energiapolitiikkaa ja sen tulevaisuutta luotaavassa oopperassa, jossa energiamurrosta käsitellään huumorin ja taiteen keinoin.
Maamme energia -oopperan näytökset Savoy-teatterissa torstaina 17.5.2018 klo 18.30-20:30 ja perjantaina 18.5.2018 klo 18.30-20:30
Maamme energia on uusi suomalainen oopperateos, joka käsittelee Suomen energiapolitiikkaa 1970-luvulta tähän päivään ja edelleen 2050-luvulle. Teos esittelee energiapolitiikan keskeiset hahmot, niiden väliset suhteet ja vaikuttimet asiapohjalta taiteen keinoin. Oopperassa seikkailevat niin Suomi-neito ja poliitikot kuin voimalaitoksetkin laulaviksi ihmishahmoiksi lihallistettuina. Esitys tekee näkyväksi merkittäviä, pitkäaikaisia yhteiskunnallisia linjauksia ja niiden taustoja, jotka ovat viime vuosiin asti pysyneet pienen asiaan vihkiytyneen joukon sisäpiiritietona. Oopperan kantaesitys on 17.5.2018.
Energiaoopperan libretto perustuu kymmenen professorin työryhmän 2015 julkaisemaan kirjaan Maamme energia. Libretoksi sen on muokannut kirjailija ja performanssi Rosa Meriläinen. Teoksen on säveltänyt musiikin kentällä arvostettu, monipuolinen Mikko Helenius ja sen ohjaa kokenut oopperaohjaaja Ville Saukkonen. Lavastus- ja pukusuunnittelu Taina Relander. Rooleissa Petri Bäckström (tenori), Ann-Marie Heino (mezzosopraano), Reetta Ristimäki (sopraano) ja Oskari Nokso-Koivisto (baritoni). Tarkemmin pääset tutustumaan tekijöihin tämän artikkelin avulla.
Tapahtuman sivu Facebookissa -
Continue Reading
Julkistustilaisuus: Riskienhallinta, kestävyys ja vastuullisuus − yritysten arvoketjut energia-, ruoka- ja vesiturvallisuuden ytimessä 14.6.2018
Tutkimuskoosteen julkistustilaisuus
Aika: Torstaina 14.6.2018 klo 8.30 – 10.00
Paikka: Robert’s Coffee Jugend, Pohjoisesplanadi 19, HelsinkiMitä globaalit energiaan, ruokaan ja veteen liittyvät kriisit tarkoittavat suomalaisyrityksille? Miksi yritysten riskienhallinta, kestävyys ja vastuullisuus tulisi nähdä erottamattomina osina toisiaan ja jatkuvuudenhallintaa?
Tervetuloa aamiaiselle keskustelemaan aiheesta Winland-hankkeen yrityksille suunnatun tutkimuskoosteen pohjalta!Lataa policy briefimme Riskienhallinta, kestävyys ja vastuullisuus – Yritysten arvoketjut energia-, ruoka- ja vesiturvallisuuden ytimessä
Energiaan, ruokaan ja veteen liittyvät globaalit kriisit edellyttävät, että yritysten arvoketjujen riskienhallinta, kestävyys ja vastuullisuus tulisi nähdä erottamattomina osina toisiaan ja yritysten jatkuvuudenhallintaa. Energia, ruoka ja vesi ovat resursseja, jotka pakottavat suuntaamaan yrityksissä katseen omia toimipaikkoja ja Suomen rajoja kauemmas. Lähes kaikkien suomalaisyritysten arvoketjut ja -verkostot yltävät maamme rajojen ulkopuolelle − myös erilaisista energian, ruoan ja veden kriiseistä kärsiville alueille.
Suomalaisyritykset ovat monella kestävyyden ja vastuullisuuden osa-alueella maailman kärkeä. Sen vuoksi erityisesti energian, ruoan ja veden arvoketjujen kansainväliset ja sektorirajat ylittävät kytkökset tulisi huomioida entistä paremmin niin yritysten kuin yhteiskuntien pidemmän aikavälin kestävyyden takaamiseksi.
Tervetuloa kuulemaan viimeisimmästä tutkimuksesta ja keskustelemaan kokemuksistanne ja parhaista ratkaisuista!
OHJELMA
8.30 Aamiaistarjoilu
9.00 Tilaisuuden avaus ja yrityskoosteen julkistus: Riskienhallinta, kestävyys ja vastuullisuus − yritysten arvoketjut energia-, ruoka- ja vesiturvallisuuden ytimessä
9.30 Keskustelua
10.00 Tilaisuus päättyyIlmoittautuminen tilaisuuteen on päättynyt. Voit tiedustella paikkoja Kirsi-Marja Lonkilalta, ks. yhteystiedot alla.
Lisätietoja:
Winland-hankkeen koordinaattori Suvi Sojamo suvi.sojamo@aalto.fi +358 50 325 4415
Winland-hankkeen vuorovaikutusasiantuntija Kirsi-Marja Lonkila kirsi-marja.lonkila@demoshelsinki.fi +358 50 571 9055 -
Continue Reading
Visiotyöpaja 22.11.2017
Aika: ke 22.11.2017 klo 13:00–16:30
Paikka: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun päärakennus, Jenny ja Antti Wihurin rahasto –tila (C-350), Runeberginkatu 14-16, Helsinki
Saapumisohjeet Töölön kampukselle: http://biz.aalto.fi/fi/contact/route_toolo/
Winlandin visiotyöpajassa luomme ohjatusti ja yhteiskehittämällä toivottavia tulevaisuuksia energian, ruoan, veden, ilmaston sekä kokonaisturvallisuuden näkökulmia yhdistellen. Työpajassa siirrytään uhkakuvia tarkastelleesta Failand-vaiheesta kohti toivottavia mahdollisia maailmoja. Ensimmäisiä askelia otimme jo viime toukokuisessa Winlandin Deepen-työpajassa. Nyt työstettävät visiot toimivat pontimena konkreettisempien strategisten tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten muodostamiseksi.
Ohjelma
13:00 Winlandin tervetulosanat
Koordinaattori Suvi Sojamo, Aalto-yliopisto
13:10 Määritellään Winland 2040
Tutkija Matti Minkkinen, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto
13:40 Visiotyöpaja
14:10 Kahvitauko
14:25 Visiotyöpaja jatkuu
15:40 Tulosten purku ja yhteiskeskustelu
16:30 Tilaisuus päättyy
Lisätietoja
Burkhard Auffermann, Matti Minkkinen ja Riikka Saarimaa,
Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus
-
Continue Reading
Kolme oivallusta Riittääkö ruoka energiakriisissä? -harjoituksesta
Huoltovarmuusorganisaation viisi poolia järjestivät yhdessä Winland-tutkimushankkeen kanssa ’Riittääkö ruoka energiakriisissä?’ –harjoituksen 10.-11.10.2017 Tuusulan Gustavelundissa (kts. tiedote). Lähes 70 asiantuntijaa keskusteli energiakriisin vaikutuksista ruoantuotannon eri osiin (alkutuotanto, elintarviketeollisuus, kauppa ja jakelu) sekä neljään keskeiseen elintarvikeketjuun. Winland-hankkeen johtaja ja harjoituksen ohjausryhmän jäsen Marko Keskinen nostaa harjoituksesta esiin kolme isoa oivallusta.
Mitä saadaan kun tuodaan kahdeksi päiväksi yhteen viisi eri huoltovarmuuden poolia, neljä eri elintarvikeketjua sekä iso joukko virkamiehiä ja tutkijoita? Innokkaita keskusteluja, satoja post it -lappuja sekä uusia oivalluksia! Mutta myös kysymyksiä siitä miten monilla tavoin ruoantuotanto on riippuvainen energiasta. Harjoitus keskittyi öljyn ja kaasun rooliin ruoantuotannossa, sillä sähkön merkitystä oli mietitty aiemmin järjestetyssä Ruokahuolto sähkökatkossa -harjoituksessa sekä siihen kytkeytyvässä Jatkosähkö-hankkeessa.
Harjoituksen toteuttivat Huoltovarmuusorganisaation viisi poolia sekä STN-rahoitteinen Winland-tutkimushanke. Itse harjoituksessa keskeinen rooli oli Demos Helsingillä, joka yhdessä muiden winlandilaisten kanssa fasilitoi koko harjoituksen. Harjoituksen jujuna oli pohtia ruoantuotannon ja energian riippuvuuksia kahdella tapaa: ruoantuotannon eri osissa alkutuotannosta jalostukseen, kauppaan ja jakeluun sekä neljässä keskeisessä elintarvikeketjussa (vilja, maito, kala, liha). Tällä tavalla osallistujia kannustettiin pohtimaan omaa varautumistaan ja toisaalta rooliaan koko ruoantuotantoketjussa.
Jaan seuraavaksi kolme keskeistä oivallustani harjoituksesta:
- Suomen huoltovarmuus on hyvällä tolalla. Harjoituksesta sekä sen ennakkotehtävästä kävi selväksi, että eri toimijat maatilalta meijeriin ja energiayhtiöstä ruokakauppaan ovat hyvin perillä roolistaan elintarvikehuoltoketjussa sekä keskeisistä haavoittuvuuksista omalle toiminnalleen. Pääosa toimijoista on myös varautunut energiahaavoittuvuuksiin kuten sähkökatkoihin tai polttoöljyn puutteeseen. Ihailtavaa oli myös se innostus ja avoimuus, jolla osallistujat -kilpailevistakin yrityksistä- pohtivat yhdessä virkamiesten ja tutkijoiden kanssa huoltovarmuuden toimivuutta. Tämän kaiken mahdollistaa Huoltovarmuusorganisaatio, joka tuo verkostomaisesti yhteen yksityisen ja julkisen sektorin toimijat maailmankin mittakaavassa ainutlaatuisella tavalla.
- Moni- ja poikkisektoraalinen yhteistyö on välttämätöntä, mutta vaikeaa. Usean eri sektorin ja poolin yhdessä tekemät ryhmätyöt osoittivat selvästi, miten monella tavoin eri toimijat ovat kytköksissä toisiinsa. Harjoitus myös osoitti, että energia on kriittinen tekijä ruoantuotannolle ja että sinänsä pieni haaste vaikkapa öljyn saannissa (sekä polttoaineena että öljytuotteina) kertautuu ketjussa helposti suureksi ongelmaksi. Sähkön elintärkeä rooli ruokaturvalle ja koko yhteiskunnan toimivuudelle tuli samalla hyvin selväksi: jatkuvat sähkökatkot rapauttaisivat ruoantuotantoketjun nopeasti. Vaikka monet toimijoista ovat varautuneet oman toimintansa energia- ja sähkökatkojen kannalta, ovat he samaan aikaan riippuvaisia ketjun muista toimijoista. Näiden riippuvuussuhteiden tarkastelu nostaa systeemin kompleksisuuden sellaiselle tasolle, että kukaan yksittäinen toimija ei sitä enää hanskaa. Tarvitaan siis yhteiskehittämistä eli eri toimijoiden välistä vaiheittain etenevää yhteistyötä, joka pyrkii tavoitteelliseen oppimiseen ja kehittymiseen.
- Tulevaisuuden huoltovarmuus rakentuu joustaville toimintatavoille ja systeemiselle ymmärrykselle – sekä joskus myös pienelle pakolle. Harjoituksen päätöspuheenvuoron pitänyt Jyrki Hakola Huoltovarmuuskeskuksesta korosti, että paluuta vanhaan, viranomaisten tekemään sääntelyyn ongelmatilanteissa ei ole. Sen sijaan huoltovarmuustoiminta rakentuu yritysten ja viranomaisten joustavalle yhteistyölle. Samaan aikaan yritykset kuitenkin toimivat markkinaehtoisesti: euro ohjaa yrityksen toimintaa myös energiakriisissä. Tässä onkin itselleni suurin harjoituksen johtopäätös: systeemin tasolla toimivin ratkaisu energiansäästöön (esim. kylmäketjun minimointi) voi yksittäisen toimijan näkökulmasta olla resurssi- ja/tai kustannussyistä mahdotonta. Harjoituksessa keskusteltiinkin useasti siitä, että valtiovallalla tulisi olla valmiuslakia kevyemmät keinot ohjata yritysten toimintaa poikkeavissa, huoltovarmuutta uhkaavissa tilanteissa. Tällainen pieni pakko selkeyttäisi julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä ja takaisi samanlaisen kohtelun kaikille yrityksille.
Lopuksi vielä vastaus harjoituksen nimeen: kyllä, ruoka riittää myös energiakriisissä. Harjoitus osoitti, että ruoantuotannon toimijat ovat varautuneet hyvin energiakriisin tuomiin haasteisiin. Toisaalta selväksi kävi, että pitkittynyt energiakriisi vaikuttaisi merkittävästi Suomen ruokaturvaa ja siihen mitä lautasellemme päätyisi: valikoima suppenisi ja ruoan hinta nousisi. Sen vuoksi on ensiarvoisen tärkeä miettiä yhdessä tapoja vähentää ruoantuotannon energiariippuvuutta, oli kyse sitten sähköstä, lämmöstä tai öljystä. Harjoitus tarjosi arvokkaita ajatuksia sekä Huoltovarmuusorganisaation toimintaan että Winlandin tekemään tutkimukseen – pysy siis kuulolla!
-
Continue Reading
Policy Briefin julkistus ja aamiaisseminaari 15.9.2017
MIKÄ: Winland-hankkeen policy briefin julkistus ja aamiaisseminaari
MISSÄ: Työtila Valtimo, Valtioneuvosto, Kirkkokatu 14, Helsinki
MILLOIN: Perjantaina 15.9.2017 klo 8.30-10.00Winland-hankkeen ensimmäinen policy brief Turvallisuus, toimijat ja sektorit – Turvallisuutta on tarkasteltava kokonaisuutena suosittaa turvallisuuteen liittyvien kytkösten nykyistä parempaa huomioimista moninaisissa turvallisuusstrategioissa ja niiden toimeenpanossa. Erityisen tärkeää tämä on kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamallia korostavassa Yhteiskunnan turvallisuusstrategia YTS:ssä.
Nykyinen turvallisuuskeskustelu keskittyy helposti yksittäisiin ja ulkoa tuleviin uhkakuviin. Samalla turvallisuus rajataan erillisiksi teemoiksi: energiaturvallisuus, kyberturvallisuus tai sisäinen turvallisuus luovat kuvaa helposti rajattavista ja siten hallittavista turvallisuuden muodoista. Todellisuudessa turvallisuus rakentuu systeemisesti eli yhdistelmänä eri elementtejä ja niiden välisiä kytköksiä.
Tervetuloa aamiaisseminaariimme
keskustelemaan turvallisuuden kytköksistä! PAIKKA
Valtioneuvosto, Kirkkokatu 14, työtila ValtimoOHJELMA
08.30 Aamiaista ja kahvia tarjolla
09.00 Tervetulosanat, Kaisa Lähteenmäki-Smith, Valtioneuvoston kanslia
Winlandin policy briefin esittely, Marko Keskinen, Winland-hanke
Keskustelua
10.00 Tilaisuus päättyyLISÄTIETOJA POLICY BRIEFISTÄ
Marko Keskinen, Winland-hankkeen johtaja (marko.keskinen@aalto.fi, 050 382 4626)LISÄTIETOJA AAMIAISTILAISUUDESTA
Christopher Rowley, Demos Helsinki (christopher.rowley@demoshelsinki.fi, 050 086 0666)
Suvi Sojamo, Winland-hankkeen koordinaattori, Aalto-yliopisto (suvi.sojamo@aalto.fi 050 325 4415).
