Blogit

  • Vihreät miehet ja jokapäiväinen ruokamme

    15 joulu 2016
    Juha Mäkinen
    856

    Maanpuolustuskorkeakoulun professori Juha Mäkinen peräänkuuluttaa uudenvuodenlupauksia kansalaisten kotivarasta ja turvallisuusviranomaisten yhteistyöstä häiriö- ja kriisitilanteissa. 

    Tutkimusten mukaan suomalaiset eivät ole kovin hyvin varautuneet esimerkiksi ongelmiin juoksevan veden, sähkön tai elintarvikkeiden saatavuudessa (ks. esim. Kekki & Mankkinen 2016). Olettaahan suomalainen saavansa veden hanasta, sähkön töpselistä ja ruokansa lähikaupasta, mutta mitä jos ei häiriö- tai kriisitilanteissa saakaan?

    Kekin ja Mankkisen (2016, 29) tutkimuksessa (N=3000) yli puolet vastaajista (60 prosenttia) totesi selviävänsä ilman juoksevaa vettä enintään kaksi vuorokautta. Noin puolet vastaajista vakuutti tulevansa toimeen ilman sähköä kolmesta neljään vuorokauteen, mutta tässä asiassa lienee huomattavia vuodenaikakohtaisia vaihteluita? Noin 40 prosenttia vastaajista väitti pärjäävänsä ilman ruokakaupassa käyntiä kolmesta neljään päivään. Näyttäisi siis siltä, että arkinen kotivara on ainakin käytännössä tuttu suurelle osalle tähän tutkimukseen vastanneista kansalaisista. Entä sinulle?

    Mitä kotivara sinulle merkitsee? Sitäkö, että kotisi hälytysjärjestelmät ovat kunnossa, vaiko sitäkin, että sinulla on vettä, ruokaa, paristoja ja esimerkiksi vilttejä myös pahan päivän varalle? Tiedätkö muuten paljonko kotonasi tulisi olla juomavettä ja muita juomia henkeä kohden kahdeksi vuorokaudeksi tai entäpä viikoksi? Suosittelen, että esimerkiksi seuraavalla joululomalla perehdyt joko Pelastusalan, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) tai vaikkapa Marttojen kotivaraohjeistuksiin, jonka jälkeen onkin nykyistä kotivaraisempien uudenvuodentekojen vuoro.

    Kekin ja Mankkisen (2016) tutkimuksen mukaan yhteensä vain 14 prosenttia vastanneista piti ongelmia energian saannissa erittäin tai melko todennäköisinä. Toisaalta tämän syksyisen Rauli-myrskyn jäljiltä noin 200 000 kansalaista jäi sähköttä. 2010-luvun suomalaisissa myrskyissä pisimmät sähkökatkot ovat kestäneet kuusi viikkoa (Turvallisuuskomitea 2015, 7) eli ajan, jolloin keskivertokansalaisen kotivarat hupenevat olemattomiin. Tilanne lähenee talvimyrskyissä sananmukaisesti kirjailija Petri Pykälän (Ilkka Remeksen) kuvausta Jäätyvä helvetti. Mainittakoon, että asiantuntijaraati valitsi tämän kirjan vuoden 2016 kyberteoksi.

    Myös turvallisuusviranomaisten parissa kriittiset infrastruktuurit vesi-, energia- ja ruokajärjestelminä on perinteisesti paikannettu mitä tärkeimmiksi turvattaviksi ja suojattaviksi kohteiksi. Kohteiksi, joiden toiminnan esimerkiksi terroristit, kriminalisoituneet kansalaisemme tai vierasmaalaiset ”vihreät miehet” voivat yrittää osin tuhota ja epäkuntoon saattaa tai saastuttaa. Täten sekä kriittinen infrastruktuuri että sitä mahdollisesti sabotoivat tahot ovat turvallisuusviranomaisten kesken jaettuja kohteita eivätkä suinkaan jakautuneita siilomaisen hallintomme aloille.

    Kun turvataan kriittistä infrastruktuuria on käsillä mitä vaativin moniviranomaistilanne. Siis sellainen, jossa sekä sisäisen että ulkoisen turvallisuuden toimijoiden tulee tiedostaa jakamansa kohteet ja menettelytavat sekä toimintansa kokonaisuus. Tässä kriisioppimistilanteessa ei olisi aikaa eikä mahdollisuuksia enää yhdenmukaistaa käsitteitä, malleja ja menettelytapoja vaan menestyvä moniviranomaistoiminta vaatisi yhteiskehittelevää opiskelua useiden ammattikuntien osalta. Olisiko siis tältäkin osin turvallisuusviranomaisten uudenvuodentekojen aika?

     

     

    Continue Reading
  • Kestävyysongelmien ratkaiseminen vaatii tutkimuksen ja yhteiskunnan tiimityötä

    8 joulu 2016
    Iina Koskinen
    641

    kuva: Legosz / Flickr

    Luonnon ja yhteiskunnan kestävyyttä koettelevia kiperiä ongelmia ei voida ratkaista pelkän tutkimustiedon perusteella. Mukaan tarvitaan käytännön näkökulma yhteiskunnasta. Tutkijoiden ja yhteiskunnan toimijoiden vuoropuhelu rikastuttaa sekä tutkimusta että yhteiskuntaa, kirjoittaa vuorovaikutusasiantuntija Iina Koskinen Demos Helsingistä.

    Tiedevalistuksen aika on ohi

    Rajat yliopiston ja tutkimuslaitosten sekä muun yhteiskunnan välillä liudentuvat. Tieteelliseltä tiedolta vaaditaan paitsi luotettavuutta, myös yhteiskunnallisesta merkittävyyttä. Tiedevalistuksen aika on ohi. Yhteiskunta ei ota passiivisesti vastaan tietoa tiedeyhteisöltä. Kansalaiset, päätöksentekijät ja muut toimijat haluavat muodostaa mielipiteen tieteen tuloksista. Jotta tieteen ja yhteiskunnan käsitykset merkittävistä kestävyysongelmista eivät erkaannu toisistaan, tutkijoiden on keskusteltava yhteiskunnan toimijoiden kanssa.

    Strategisen tutkimuksen rahoitusmalli kannustaa tutkijoiden ja yhteiskunnan vuoropuheluun. Sen tarkoituksena on ratkoa suomalaisen yhteiskunnan kestävyyttä uhkaavia ongelmia tiiviissä yhteistyössä yhteiskunnan kanssa. Yhteiskunta on mukana rahoitusmuodossa kahdella tavalla. Strategisen tutkimuksen neuvosto ehdottaa teemoja valtioneuvostolle, joka määrittää tutkimuksen tarpeen. Tutkimustietoa tuotetaan yhteistyössä tutkijoiden ja tiedon hyödyntäjien kuten virkakunnan, päätöksentekijöiden tai järjestöjen kesken.

    Tieteellinen tutkimus ei ole vapaata intresseistä

    Strategista rahoitusta on arvosteltu siitä, että se rajoittaa tutkimuksen teon vapautta. Tutkimuksen aihealueiden määrittely ennalta rajaa sitä, millaisia tutkimuskysymyksiä voidaan esittää. Tutkimustiedon hyödyntäjien intressien huomiointi on lyhytjänteistä, eikä se palvele yhteiskuntaa pitkällä tähtäimellä.

    Tieteellinen tutkimus ei ole vapaata intresseistä. Kuten filosofi Jürgen Habermas osoitti, tieteellistä tutkimusta itseään ohjaavat intressit, jotka vaikuttavat siihen, millaista tietoa tuotetaan. Luonnontieteellisen tutkimustiedon avulla muokataan luontoa, humanististen tieteiden avulla lisätään ymmärrystä ihmisten tai yhteisöjen välillä, ja yhteiskuntatieteiden avulla ymmärretään yhteiskunnan valtasuhteita.

    Strategisessa tutkimuksessa tuotetaan tietoa monimutkaisista kestävyysongelmista ja toimintasuosituksia niiden ratkaisemiseksi. Winlandin tapauksessa strateginen tutkimus tuottaa tietoa ruoan, veden ja energian kytköksistä kokonaisturvallisuuteen. Tällaista tietoa tai niihin pohjautuvia toimintasuosituksia ei voida muodostaa puhtaasti tiedeyhteisön keskuudessa.  Tiedon muodostukseen tarvitaan mukaan yhteiskunnan toimijat, jotka tarjoavat tutkimusprosessiin täydentävää tietoa. Lisäksi he auttavat ymmärtämään tosielämän käytäntöjä, rajoitteita sekä päätöksentekoa ohjaavia arvoja ja normeja.  

    Tutkijat tarjoavat vaihtoehtoisia näkökulmia ja pitkän aikavälin ymmärrystä

    Strategisessa tutkimuksessa ei ole kyse yksinomaan tutkimuksen hyödyntäjien tarpeisiin vastaamisesta. Tutkijat tarjoavat vaihtoehtoisia näkökulmia, lisäävät ymmärrystä ilmiöiden taustoista, kytköksistä ja pidemmistä ajanjaksoista ja varmistavat, että yhteiskunnan merkittäviksi haasteiksi mieltävät ongelmat ovat myös tieteen näkökulmasta relevantteja. Hyvä esimerkki tutkijoiden pitkäjänteisestä näkökulmasta on Ilmastopaneelin selvitys metsien hyödyntämisen ilmastovaikutuksista. Selvitys ottaa kantaa hallituksen suunnitelmiin lisätä puun käyttöä ja esittää, että keskipitkällä aikavälillä (50–100 vuotta) saavutetaan suurempia ilmastohyötyjä, jos puun käyttö pidetään nykyisellään.

    Strategisen tutkimuksen rahoitusmuoto antaa hyvät puitteet tutkijoiden ja yhteiskunnan väliseen dialogiin. Jos tutkijat eivät käytä mahdollisuutta vuoropuheluun yhteiskunnan kanssa, vaarana ei ole ainoastaan rajattujen kysymysten esittäminen vaan myös se, että merkittävät kysymykset jäävät kysymättä. Samalla nämä kysymykset jäävät myös tutkimuksen ja yhteiskunnallisten toimenpiteiden ulkopuolelle.

    Continue Reading
  • Miten Suomesta tulee Winland?

    2 marras 2016
    winlandadmin
    560

    Miten energiaan ja ruokaan liittyvät muutospaineet ja poliittiset päätökset ohjaavat Suomen kokonaisturvallisuutta tulevaisuudessa? Miten edistämme yhteiskuntamme resilienssiä, eli kykyä selvitä muutoksista? Entä miten Suomesta tulee Winland?

    Nämä kysymykset ovat Winland-tutkimushankkeen ytimessä. Lähestymme niitä eri näkökulmista, aina globaalilta paikalliselle tasolle saakka. Hankkeessa kartoitamme Suomen energia- ja ruokaturvaan kohdistuvia, erilaisia muutospaineita. Nämä saattavat liittyä esimerkiksi veden käyttöön, ilmastonmuutokseen, geopolitiikkaan tai demografiaan. Näihin ilmiöihin liittyvät suunnitelmat ja päätökset ovat myös tärkeitä, sillä nehän lopulta ohjaavat Suomen kokonaisturvallisuuden suuntaa.

    Tieteidenvälisyys ja sidosryhmätyö

    Winland-hankkeen ytimessä on ajatus tieteidenvälisyydestä ja sidosryhmätyöstä – sanalla sanoen yhteistyöstä. Kokonaisturvallisuuden temaattisten painotusten (energia, ruoka, vesi ja ilmasto) rinnalla keskitymme turvallisuuden poikkileikkaaviin prosesseihin, kuten päätöksentekoon, lakiin sekä resilienssin. Hankkeen eri aiheita ja toimijoita puolestaan tuodaan yhteen kahdella menetelmällä: tulevaisuusskenaarioilla ja yhteiskehittämisellä

    Nämä yhteentyiovat menetelmät täydentävät tutkimustamme ja ohjaavat sitä keskittymään Suomen kokonaisturvallisuudelle kriittisiin kysymyksiin. Samalla ne myös tuovat tutkijat yhteen sidosryhmien kanssa ja auttavat tuottamaan suosituksia siitä, miten muutospaineisiin ja uhkiin voidaan varautua ja miten Suomen resilienssiä voidaan parantaa.   

    From Failand to Winland

    Energia- ja ruokaturva on tunnistettu yhteiskunnan tukipilariksi, jonka romahtaminen johtaisi Suomen huoltovarmuuden ja laajemman kokonaisturvallisuuden heikkenemiseen. Tällä hetkellä energia-, ruoka- ja vesiturvallisuuden tasoa pidetään Suomessa yleisesti ottaen hyvinä. Suomen on myös arvioitu olevan maailman turvallisin maa elää.

    Samaan aikaan Suomen kokonaisturvallisuuden eri osa-alueet kytkeytyvät yhä moninaisimmilla tavoilla yhteen. Suomi on osa verkottunutta maailmaa ja siten altis globaaleille muutospaineille. Suomen energia- ja ruokaturva ovat merkittävällä tavalla riippuvaisia ulkomaisesta tuotannosta. Itäisen naapurimme Venäjän rooli on etenkin energiaturvallisuudessa suuri. Suomen kokonaisturvallisuuden toimijakenttä on myös moninainen ja siihen kohdistuu erilaisia odotuksia ja poliittisia paineita.

    Hankkeemme keskeinen ajatus on, että Suomen kokonaisturvallisuus voi merkittävästi heiketä turvallisuusyhtälön seurauksena. Turvallisuusyhtälö tuo yhteen kolme kriittistä ja yhteen kytkeytyvää muuttujaa kokonaisturvallisuuteen ja etenkin energia- ja ruokaturvaamme liittyen:

    • energia- ja ruokajärjestelmiin kohdistuvat pitkäaikaiset muutospaineet,
    • energia- ja ruokajärjestelmiin vaikuttavat nopeasti kehittyvät shokit, sekä
    • näihin molempiin liittyvät vääränlaiset tai puutteelliset toimenpiteet ja päätökset.

    Muutospaineet ja shokit rakentuvat niin sosiaalisista, teknologisista, ympäristöllisistä, taloudellisista, poliittisista kuin arvojen muutokseen liittyvistä ajureista (ns. STEEPV-jaottelu), jotka ilmenevat eri tasoilla paikallisesta globaaliin. Politiikkatoimet ja päätökset ovat puutteellisia, jos ne eivät edistä muutospaineisiin sopeutumista ja shokkeihin varautumista.

    Pahimmillaan vääränlaiset päätökset voimistavat muutospaineiden ja shokkien vaikutuksia. Kokonais-turvallisuuteen liittyen merkittävää on myös energia- ja ruokaturvan ristiinkytkennät: esimerkiksi alkujaan vain energiaan liittyvä yhtäkkinen shokki saattaa lamaannuttaa myös ruokaturvan.  

    Winland-tutkimushanke hakee ratkaisua ongelmaan, miten estämme sen, että Suomesta tulee ‘Failand’ ja kuljemme sen sijaan kohti ‘Winlandia’?

    Keitä olemme?

    Winland-hankkeen muodostaa uniikki kahdeksan tutkimusryhmän konsortio, joka on koottu erityisesti tätä hanketta varten. Vaikka kullakin teemalla ja prosessilla on ensisijainen vastuuorganisaationsa, kuhunkin teemaan liittyvä tutkimus toteutetaan yhteistyössä muiden osahankkeiden kanssa.

    Winland-tutkimushanke kuuluu Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) Turvallisuus verkottuneessa maailmassa –tutkimusohjelmaan. Hankkeen konsortiossa on mukana energia- ja ruokaturvan, vesivarojen ja ilmastonmuutoksen, lainsäädännön, päätöksentekoprosessien ja resilienssin asiantuntijoita sekä skenaariomenetelmien ja yhteiskehittämisen osaajia Aalto-yliopistosta, Demos Helsingistä, Helsingin yliopistosta, Itä-Suomen yliopistosta, Maanpuolustuskorkeakoulusta, Suomen ympäristökeskuksesta sekä Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta.

    Continue Reading
  • Millainen olisi kokonaisturvallisuuden escape room?

    24 loka 2016
    Iina Koskinen
    731

    Energia, ruoka ja vesi ovat kokonaisturvallisuutemme peruspilareita. Winland-tutkimushanke kutsui energia-, ruoka- ja vesiturvallisuuden asiantuntijat työpajaan selvittämään, mitkä ovat kokonaisturvallisuuden keskeiset uhat ja millaista yhteistyötä niiden ratkaisemiseksi olisi tehtävä.

    Arjessa energia, ruoka ja vesi ovat itsestäänselvyyksiä

    Suomessa kaupoissa riittää ruokaa, vettä saa hanasta ja sähköt päälle katkaisijasta. Kun arki sujuu, ruoan, veden ja energian saantia ei tule murehtineeksi. Ilmastonmuutoksen ja keskinäisriippuvuuden muokkaamassa maailmassa energiaan, ruokaan ja veteen kohdistuu entistä enemmän muutostekijöitä. Nämä riskit ja muutospaineet puolestaan vaikuttavat merkittävästi Suomen kokonaisturvallisuuteen,  muistuttivat strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman From Failand to Winland -tutkimushankkeen tutkijat  hankkeen ensimmäisessä työpajassa 13.10.2016 Balderin talolla Helsingissä.

    Elintarvikehuoltomme on vahvasti riippuvainen eurooppalaisesta tuonnista ja energiahuoltomme venäläisestä energiasta. Energia, ruoka ja vesi kytkeytyvät vahvasti yhteen. Maataloutemme nojaa veden ja sähkön saantiin, ja ilman polttoaineita ruokatavarat eivät liikkuisi Suomen sisällä.

    Winland diagnosoi ja määrää reseptin

    – Tiedämme jo paljon energia- ja ruokaturvasta ja mm. ilmastonmuutoksen vaikutuksesta vesivaroihin, mutta kokonaisarviota niiden välisistä riippuvuuksista ei ole vielä Suomessa laadittu. Näiden riippuvuussuhteiden selvittäminen on monitieteisen konsortiomme tärkeä tutkimustavoite, esitti konsortion co-lead Marko Keskinen.

    – Winland-hanke tähtää myös käytännön yhteistyöhön, Keskinen jatkoi. Tuomme yhteen eri alan asiantuntijoita sekä hallinnonaloja ja luomme yhdessä tutkimukseen perustavia toimintasuosituksia kokonaisturvallisuuden ongelmien ratkaisemiseksi.

    – Winland-hankkeemme on kuin lääkäri, joka määrää toimenpiteet kokonaisturvallisuuden ylläpitämiseksi eli miten meistä ei tule Failand vaan Winland, jatkoi konsortion johtaja Olli Varis.

    Kokonaisturvallisuus luodaan yhdessä

    Balderin talolla Winland-tutkimushanke otti ensimmäisen askeleensa kohti uudenlaista tieteenalojen ja yhteiskunnan eri sektoreiden rajat ylittävää yhteistyötä. Paikalla oli liki 100 energia-, ruoka- ja vesiturvallisuuden ammattilaista selvittämässä, mitkä ovat kokonaisturvallisuuden näkökulmasta keskeiset uhat ja millaista yhteistyötä tehdään ongelmien ratkomiseksi tulevaisuudessa.

    – Sidosryhmien edustajat tarjosivat meille korvaamattoman tärkeitä näkökulmia energiaan, ruokaan ja veteen  liittyviin turvallisuuskysymyksiin ja auttoivat meitä suuntaamaan tutkimustamme yhteiskunnallisesti tärkeisiin ongelmiin, kertoo hankkeen koordinaattori Suvi Sojamo.

    Osallistujat toivoivat, että Winland-hankkeen avulla päästäisiin irti ajattelutapojen-, tutkimusperinteiden ja toimialojen siiloista. Paitsi korkeatasoista tutkimusta, Winlandilta odotetaan myös kokonaisturvallisuuden tutkijoiden ja kentällä toimivien ihmisten yhteentuomista.

    – Turvallisuusalan kentän toimijoiden kartoittaminen ja yhteentuominen on Winlandille tärkeä vaikuttavuustavoite, toteaa Suvi Sojamo.

    Tiedettä tarvitaan tukemaan kokonaisturvallisuutta

    Kokonaisturvallisuutta laajasti katsovaa tutkimushanketta ovat odottaneet myös alan toimijat.

    – Tiedettä tarvitaan nyt tukemaan kokonaisturvallisuutta, painotti Turvallisuuskomitean pääsihteeri Vesa Valtonen. Winlandin olisi tärkeää luoda malli, joka kuvaisi selkeästi kokonaisturvallisuuden keskinäiset riippuvaisuudet ja jota voidaan hyödyntää kokonaisturvallisuuden parantamisessa.

    Osallistuvat toivat myös esiin, että tiedettä tarvitaan muodossa, jossa sitä on helppo ymmärtää ja hyödyntää. Selkeästi jäsenneltyjen raporttien lisäksi Winlandia pyydettiin suunnittelemaan esimerkiksi escape room -pakopeli, joka perustuisi Winlandin suosittamiin toimintamalleihin ja tutkimustietoon. Tähän ideaan on tartuttava!

    Continue Reading
  • Vuorovaikutus on vertaisoppimista

    14 syys 2016
    Iina Koskinen
    837

    Winland-hankkeessa tutkimustietoa jalostetaan yhdessä ruokahuollon ja energiaturvallisuusalan ammattilaisten kanssa, jotta se olisi heille mahdollisimman hyödyllistä.

    Miten vuorovaikutus ymmärretään From Failand to Winland -hankkeessa, Demos Helsingin tutkimusjohtaja Aleksi Neuvonen?

    Vuorovaikutus on hankkeessa aidosti kaksisuuntaista. Mukana on Suomen johtavia akateemisia tutkijoita, joiden tutkimustulokset ovat kiinnostavia. Tuloksista tulee vielä relevantimpeja, kun niitä työstetään eteenpäin tutkijoiden lisäksi yhteiskunnan eri toimijoiden, kuten virkakunnan ja yritysmaailman edustajien, kanssa.

    Tiedon hyödyntämistä edistää se, että sidosryhmät pääsevät vaikuttamaan tutkimuskysymysten ja työssä syntyvien lopputuotteiden määrittelyyn alusta asti. Demos Helsingin työn tavoitteena on konkretisoida tutkimuksen vaikutusta ruoka- ja energiaturvan parissa työskenteleville. Järjestämme heti alussa sidosryhmille START-työpajan, jossa tarkennamme yhdessä tutkimuskysymyksiä ja meneillään olevia strategiaprosesseja, joihin hanke voi tuoda lisätietoa. Työpajojen lisäksi hankkeessa on varattu aikaa vertaisoppimistilanteille, joissa tutkimustuloksia jäsennetään ja yhteismitallistetaan käytännön toiminnan ja tarpeiden näkökulmasta. Tutkijoille on avartavaa nähdä, miten heidän työ näyttäytyy ulkopuolisille.

    Hankkeessa tehtävä tutkimus suuntautuu vahvasti tulevaisuuteen. Tarkasteltavat ilmiöt ovat monimutkaisia ja niistä ei voi muodostaa toimintasuosituksia pelkän tutkimustiedon pohjalta. Tutkimustuloksista jalostetaan tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden kanssa tulevaisuusskenaarioita, jotka konkretisoivat vaihtoehtoisia kehityskulkuja ja auttavat päätöksentekijöitä näkemään erilaisten valintojen mahdollisia seurauksia.

    fullsizerender2510031

    Mitä eroa on yhteiskehittämisellä ja vuorovaikutuksella?

    Vuorovaikutus voi olla näkemysten vaihtoa ja joskus hyvinkin yksisuuntaista. Kootaan porukka vaikka seminaariin kuuntelemaan, mitä uutta tutkijat ovat ajatelleet. Sekin on toisinaan hyvin arvokasta.

    Yhteiskehittämisen ajatuksena on, että informaation vastaanottajan kokemuksella ja valmiuksilla on väliä. Jos tiedon käyttäjä saadaan mukaan muokkaamaan informaatiota yhdessä tutkijoiden kanssa, syntyy relevantimpaa ja vaikutuksiltaan merkittävämpiä tuloksia. Kyse on siis erilaisten osaamisten ja näkökulmien yhdistämisestä. Sen avulla saadaan aikaan joku asia tai lopputuote, joka on mitattava ja jota tiedon hyödyntäjät voivat käyttää. Kirjallisen loppuraportin lisäksi hanke voi tarjota esimerkiksi infografiikkaa, jota sidosryhmät voivat kätevästi hyödyntää omiin tarpeisiinsa. Yhteiskehittämällä varmistetaan, että hanke on prosessi, jossa akateemista tutkimusta jalostetaan yhteiskunnan kehittämiseen soveltuvaksi tiedoksi.

    Keiden kaikkien välillä hankkeessa tapahtuu vuorovaikutusta?

    Tutkimuksen sidosryhmäyhteistyössä on tärkeää muistaa, että kaikkia sidosryhmiä ei tarvita mukaan samalla intensiteetillä. Olemme tunnistaneet erilaisia sidosryhmiä ministeriöistä, yrityksistä, kansalaisjärjestöistä sekä kunnista ja kaupungeista ja nyt analysoimme, millaista vuorovaikutusta niiden kanssa tarvitaan yksisuuntaisesta tiedottamisesta tiiviimpään ohjausryhmätyöskentelyyn asti.

    Kiinnostava yhteistyökumppani on Huoltovarmuusorganisaation yhteydessä toimivat poolit. Ne ovat viranomaisten, alan järjestöjen ja merkittävimpien toimijoiden muodostamia laajoja alakohtaisia yhteistoimintaorganisaatioita, jotka koordinoivat oman huoltovarmuusalansa varautumista ja edistävät viranomaisten ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä huoltovarmuusasioissa. Hanke on mukana suunnittelemassa poolien yrityksille suunnattua varautumisharjoitusta vuonna 2017.

    Miten vuorovaikutus kehittyy hankkeen edetessä?

    Winlandin ensimmäinen työpaja järjestetään lokakuun 13. päivä 2016. Silloin projekti polkaistaan käyntiin. Alkuvaiheessa pyritään tuomaan tutkijoiden ja sidosryhmien erilaisia näkemyksiä esiin ja luomaan eri tahojen välille keskusteluyhteys. Se antaa suuntaa myös tutkimukselle. Myöhemmin vuorovaikutus suuntautuu enemmän sen pohtimiseen, mitä tutkimuksessa on jo saatu aikaan ja miten tietoa jalostetaan siten, että siitä on mahdollisimman paljon hyötyä tutkimuksen sidosryhmille.

    Haluamme tuottaa päätöksenteon tueksi tietoa ja vaihtoehtoisia tulevaisuusskenaarioita siitä, miten energiaan ja ruokaan liittyvät muutospaineet ja niihin kytkeytyvät poliittiset päätökset vaikuttavat Suomen kokonaisturvallisuuteen tulevaisuudessa. Sidosryhmiltä tarvitaan ymmärrystä haasteiden laajuudesta ja vakavuudesta. Ne auttavat myös haasteiden rajaamisessa: mitkä ovat juuri Suomen kokonaisturvallisuuden kannalta keskeisiä kysymyksiä ja mitä teemaan liittyviä isoja hankkeita ja prosesseja on jo nyt menossa.

    Mikä on paras vinkkisi tutkimushankkeen vuorovaikutukseen?

    Kysy rohkeasti näkemyksiä tutkimuksestasi tutkimusyhteisön ulkopuolisilta ihmisiltä. Heille kannattaa vaikka soittaa. Keskustelut saavat ajattelemaan omaa tutkimusta uudella tavalla. Hyödynnä myös sidosryhmien omia kontakteja ja kysy, voitko osallistua heidän omiin tilaisuuksiin ja tavoittaa näin laajempia yleisöjä.

    Puhumme Demos Helsingissä usein portinvartijoista. Kenen tästä pitäisi kuulla, ketä tämä tieto hyödyttää, kenelle tämä on uhka? Tutkimustietoa saa levitettyä laajemmin yhteiskuntaan, kun selvittää vastaukset kysymyksiin.

     

    Continue Reading
  • Miksi Winland on juuri nyt ajankohtainen?

    12 syys 2016
    winlandadmin
    757

    Suomi pyörii, kun energia- ja ruokahuolto toimivat. From Failand to Winland -hanke huolehtii, että maamme pärjää tulevaisuudessa, vaikka siihen kohdistuisi sekä poliittisia että ympäristöön liittyviä uhkia.

    Miksi From Failand to Winland on ajankohtainen juuri nyt, hankkeen johtaja Olli Varis?

    Hanke on tärkeä juuri nyt, koska maailmanpoliittinen tilanne Euroopassa ja erityisesti Venäjän naapurustossa on muuttunut viime vuosina paljon. Ilmastonmuutos ja kasvava resurssiniukkuus luovat globaaleja haasteita yhteiskuntien toimivuudelle.

    Muutosten vaikutuksista maamme ruoka-, energia- ja vesihuoltoon tarvitaan kokonaiskuva ja monitieteistä näkemystä. Suomella on naapurimaihin monenlaisia riippuvuuksia. Elintarvikehuolto nojaa yhä enemmän tuontiin Euroopasta ja energiantuotanto on läheisesti kytköksissä Venäjään. Euroopan energiamarkkinoiden yhdentymisen vaikutuksia Suomeen on myös hyvä pohtia.

    Teemoja pohtii Suomessa jo monet julkiselta yksityiselle sektorille ja järjestöistä tutkimuslaitoksiin. Huoltovarmuuteen sekä kokonaisturvallisuuteen liittyvä yhteistyöverkostomme on kattava. Hankkeemme tavoitteena on miettiä sidosryhmien kanssa, millaisia kipupisteitä toimijakentässä on ja miten yhteistyötä voi parantaa.

    Tarkastelemme asioita pitkällä aikaperspektiivillä ja globaalisti. Rakennamme sidosryhmien kanssa pitkälle tulevaisuuteen katsovia skenaarioita. Näin saamme selville uhkia, joista meidän on hyvä tietää enemmän ja joihin meidän täytyy varautua paremmin.

    Millaisissa asioissa Suomella on tällä hetkellä hyvä resilienssi, eli kyky selvitä muutoksista? Entä missä asioissa sitä pitäisi parantaa?

    Pohdimme samoja kysymyksiä hankkeen ensimmäisessä sidosryhmätapaamisessa lokakuussa. Tähän asti olemme miettineet aihetta vain konsortion sisällä.

    Suomen kyky selvitä muutoksista on yleisesti ottaen hyvä, sillä maassamme on paljon erilaisia varmuusorganisaatioita. Meitä kiinnostaa katsoa, miten eri alat ja niiden valmiusmekanismit ovat sidoksissa toisiinsa ja miten ne voivat tehdä nykyistä tiiviimpää yhteistyötä. Jos esimerkiksi sähkönjakelussa tulee ongelmia, se häiritsee teollisuutta ja kylmäketjuja hyvin nopeasti, mikä taas näkyy heti ruokahuollossa. Muutenkin on hyvä pohtia eri sektoreiden välisiä kytköksiä ja riippuvuuksia.

    Ketkä Suomessa hyötyvät Winland-hankkeesta?

    Teemme hankkeessa alusta lähtien tiivistä yhteistyötä keskeisten sidosryhmien kanssa. Heitä ovat esimerkiksi Huoltovarmuusorganisaatio, Huoltovarmuuskeskus, Turvallisuuskomitea ja valtioneuvoston tilannekeskus. Lisäksi on laaja joukko muita viranomaisia, yrityksiä, järjestöjä ja eri alojen tutkijoita, jotka tekevät jo eri tavoilla yhteistyötä.

    Tavoitteemme on tehdä yhteistyötä sidosryhmien kanssa alusta saakka työpajoissa ja kahdenkeskisissä tapaamisissa. Muotoilemme keskeisiä kysymyksiä ja etsimme vastauksia niihin yhteiskehittelyn ja skenaarioiden avulla.

    Samaan aikaan pyrimme kytkeytymään keskeisten sidosryhmien omiin suunnitteluprosesseihin. Olemme esimerkiksi mukana ensi vuonna laajassa valmiusharjoituksessa, jonka valmistelua koordinoi Huoltovarmuusorganisaatio.

    Miten hanke etenee? Millaisista osioista se koostuu?

    Syksyllä pidämme useita työpajoja, joissa hanketta ja sen parissa tehtävää tutkimusta kehitetään eteenpäin. Hankkeen tutkijat julkaisevat tieteellisiä artikkeleja ja valmistelevat väitöskirjoja kytkien tutkimusta sidosryhmien tarpeisiin. Kerromme nettisivuilla ja sosiaalisessa mediassa sen etenemisestä ja pidämme läheistä yhteyttä perinteiseen mediaan.

    data-scientist-840x420

    Millaista yhteiskunnallista vuorovaikutusta hanke tekee?

    Meillä on akateemiseksi hankkeeksi kunnianhimoinen suunnitelma yhteiskunnallisen dialogin rakentamiseksi eri toimijoiden kanssa. Demos Helsinki vastaa hankkeen vuorovaikutuksesta ja yhteiskehittelystä ja Kaskas Media auttaa viestinnässä.

    Hanke herättää laajaa kiinnostusta sidosryhmissä. Ihmiset ovat vastanneet nopeasti yhteydenottoihimme ja olemme saaneet viestejä ihmisiltä, jotka ovat kuulleet hankkeesta jostain muualta. Se on ollut mukavaa. Meihin voi olla yhteydessä pitkin matkaa ja keskeiset työpajamme ovat kaikille avoimia.

    Kun hanke päättyy, ja olemme Winland, miten arkemme eroaa nykyisestä?

    Toivon, että huoltovarmuutemme ja kokonaisturvallisuutemme on paremmalla tasolla, koska keskeiset toimijat ovat oivaltaneet uusia tapoja varautua ja vastata erilaisiin uhkiin ja riippuvuuksiin.

    Tutkimuksemme on diagnostista ja eteenpäin katsovaa. Pyrimme saamaan tolkkua huoltovarmuuteen ja Suomen resilienssiin (eli kykyyn selvitä muutoksista) liittyvistä pullonkauloista nyt ja tulevina vuosikymmeninä. Tavoitteenamme on yhdessä sidosryhmien kanssa löytää tapoja kehittää hallintoa ja lainsäädäntöä niin, että pullonkauloista päästään eroon.

    Pohdimme asioiden vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen. Millainen vaikkapa energiasektori on 10 tai 25 vuoden päästä? Haluamme eroon huoltovarmuuteen liittyvistä ratkaisuista, jotka osoittautuvat jo tekohetkellä raskaiksi, vanhanaikaisiksi ja poliittisesti arveluttaviksi.

     

    Continue Reading