Blogit

  • Millainen olisi kokonaisturvallisuuden escape room?

    24 loka 2016
    Iina Koskinen
    1126

    Energia, ruoka ja vesi ovat kokonaisturvallisuutemme peruspilareita. Winland-tutkimushanke kutsui energia-, ruoka- ja vesiturvallisuuden asiantuntijat työpajaan selvittämään, mitkä ovat kokonaisturvallisuuden keskeiset uhat ja millaista yhteistyötä niiden ratkaisemiseksi olisi tehtävä.

    Arjessa energia, ruoka ja vesi ovat itsestäänselvyyksiä

    Suomessa kaupoissa riittää ruokaa, vettä saa hanasta ja sähköt päälle katkaisijasta. Kun arki sujuu, ruoan, veden ja energian saantia ei tule murehtineeksi. Ilmastonmuutoksen ja keskinäisriippuvuuden muokkaamassa maailmassa energiaan, ruokaan ja veteen kohdistuu entistä enemmän muutostekijöitä. Nämä riskit ja muutospaineet puolestaan vaikuttavat merkittävästi Suomen kokonaisturvallisuuteen,  muistuttivat strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman From Failand to Winland -tutkimushankkeen tutkijat  hankkeen ensimmäisessä työpajassa 13.10.2016 Balderin talolla Helsingissä.

    Elintarvikehuoltomme on vahvasti riippuvainen eurooppalaisesta tuonnista ja energiahuoltomme venäläisestä energiasta. Energia, ruoka ja vesi kytkeytyvät vahvasti yhteen. Maataloutemme nojaa veden ja sähkön saantiin, ja ilman polttoaineita ruokatavarat eivät liikkuisi Suomen sisällä.

    Winland diagnosoi ja määrää reseptin

    – Tiedämme jo paljon energia- ja ruokaturvasta ja mm. ilmastonmuutoksen vaikutuksesta vesivaroihin, mutta kokonaisarviota niiden välisistä riippuvuuksista ei ole vielä Suomessa laadittu. Näiden riippuvuussuhteiden selvittäminen on monitieteisen konsortiomme tärkeä tutkimustavoite, esitti konsortion co-lead Marko Keskinen.

    – Winland-hanke tähtää myös käytännön yhteistyöhön, Keskinen jatkoi. Tuomme yhteen eri alan asiantuntijoita sekä hallinnonaloja ja luomme yhdessä tutkimukseen perustavia toimintasuosituksia kokonaisturvallisuuden ongelmien ratkaisemiseksi.

    – Winland-hankkeemme on kuin lääkäri, joka määrää toimenpiteet kokonaisturvallisuuden ylläpitämiseksi eli miten meistä ei tule Failand vaan Winland, jatkoi konsortion johtaja Olli Varis.

    Kokonaisturvallisuus luodaan yhdessä

    Balderin talolla Winland-tutkimushanke otti ensimmäisen askeleensa kohti uudenlaista tieteenalojen ja yhteiskunnan eri sektoreiden rajat ylittävää yhteistyötä. Paikalla oli liki 100 energia-, ruoka- ja vesiturvallisuuden ammattilaista selvittämässä, mitkä ovat kokonaisturvallisuuden näkökulmasta keskeiset uhat ja millaista yhteistyötä tehdään ongelmien ratkomiseksi tulevaisuudessa.

    – Sidosryhmien edustajat tarjosivat meille korvaamattoman tärkeitä näkökulmia energiaan, ruokaan ja veteen  liittyviin turvallisuuskysymyksiin ja auttoivat meitä suuntaamaan tutkimustamme yhteiskunnallisesti tärkeisiin ongelmiin, kertoo hankkeen koordinaattori Suvi Sojamo.

    Osallistujat toivoivat, että Winland-hankkeen avulla päästäisiin irti ajattelutapojen-, tutkimusperinteiden ja toimialojen siiloista. Paitsi korkeatasoista tutkimusta, Winlandilta odotetaan myös kokonaisturvallisuuden tutkijoiden ja kentällä toimivien ihmisten yhteentuomista.

    – Turvallisuusalan kentän toimijoiden kartoittaminen ja yhteentuominen on Winlandille tärkeä vaikuttavuustavoite, toteaa Suvi Sojamo.

    Tiedettä tarvitaan tukemaan kokonaisturvallisuutta

    Kokonaisturvallisuutta laajasti katsovaa tutkimushanketta ovat odottaneet myös alan toimijat.

    – Tiedettä tarvitaan nyt tukemaan kokonaisturvallisuutta, painotti Turvallisuuskomitean pääsihteeri Vesa Valtonen. Winlandin olisi tärkeää luoda malli, joka kuvaisi selkeästi kokonaisturvallisuuden keskinäiset riippuvaisuudet ja jota voidaan hyödyntää kokonaisturvallisuuden parantamisessa.

    Osallistuvat toivat myös esiin, että tiedettä tarvitaan muodossa, jossa sitä on helppo ymmärtää ja hyödyntää. Selkeästi jäsenneltyjen raporttien lisäksi Winlandia pyydettiin suunnittelemaan esimerkiksi escape room -pakopeli, joka perustuisi Winlandin suosittamiin toimintamalleihin ja tutkimustietoon. Tähän ideaan on tartuttava!

    Continue Reading
  • Vuorovaikutus on vertaisoppimista

    14 syys 2016
    Iina Koskinen
    1229

    Winland-hankkeessa tutkimustietoa jalostetaan yhdessä ruokahuollon ja energiaturvallisuusalan ammattilaisten kanssa, jotta se olisi heille mahdollisimman hyödyllistä.

    Miten vuorovaikutus ymmärretään From Failand to Winland -hankkeessa, Demos Helsingin tutkimusjohtaja Aleksi Neuvonen?

    Vuorovaikutus on hankkeessa aidosti kaksisuuntaista. Mukana on Suomen johtavia akateemisia tutkijoita, joiden tutkimustulokset ovat kiinnostavia. Tuloksista tulee vielä relevantimpeja, kun niitä työstetään eteenpäin tutkijoiden lisäksi yhteiskunnan eri toimijoiden, kuten virkakunnan ja yritysmaailman edustajien, kanssa.

    Tiedon hyödyntämistä edistää se, että sidosryhmät pääsevät vaikuttamaan tutkimuskysymysten ja työssä syntyvien lopputuotteiden määrittelyyn alusta asti. Demos Helsingin työn tavoitteena on konkretisoida tutkimuksen vaikutusta ruoka- ja energiaturvan parissa työskenteleville. Järjestämme heti alussa sidosryhmille START-työpajan, jossa tarkennamme yhdessä tutkimuskysymyksiä ja meneillään olevia strategiaprosesseja, joihin hanke voi tuoda lisätietoa. Työpajojen lisäksi hankkeessa on varattu aikaa vertaisoppimistilanteille, joissa tutkimustuloksia jäsennetään ja yhteismitallistetaan käytännön toiminnan ja tarpeiden näkökulmasta. Tutkijoille on avartavaa nähdä, miten heidän työ näyttäytyy ulkopuolisille.

    Hankkeessa tehtävä tutkimus suuntautuu vahvasti tulevaisuuteen. Tarkasteltavat ilmiöt ovat monimutkaisia ja niistä ei voi muodostaa toimintasuosituksia pelkän tutkimustiedon pohjalta. Tutkimustuloksista jalostetaan tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden kanssa tulevaisuusskenaarioita, jotka konkretisoivat vaihtoehtoisia kehityskulkuja ja auttavat päätöksentekijöitä näkemään erilaisten valintojen mahdollisia seurauksia.

    fullsizerender2510031

    Mitä eroa on yhteiskehittämisellä ja vuorovaikutuksella?

    Vuorovaikutus voi olla näkemysten vaihtoa ja joskus hyvinkin yksisuuntaista. Kootaan porukka vaikka seminaariin kuuntelemaan, mitä uutta tutkijat ovat ajatelleet. Sekin on toisinaan hyvin arvokasta.

    Yhteiskehittämisen ajatuksena on, että informaation vastaanottajan kokemuksella ja valmiuksilla on väliä. Jos tiedon käyttäjä saadaan mukaan muokkaamaan informaatiota yhdessä tutkijoiden kanssa, syntyy relevantimpaa ja vaikutuksiltaan merkittävämpiä tuloksia. Kyse on siis erilaisten osaamisten ja näkökulmien yhdistämisestä. Sen avulla saadaan aikaan joku asia tai lopputuote, joka on mitattava ja jota tiedon hyödyntäjät voivat käyttää. Kirjallisen loppuraportin lisäksi hanke voi tarjota esimerkiksi infografiikkaa, jota sidosryhmät voivat kätevästi hyödyntää omiin tarpeisiinsa. Yhteiskehittämällä varmistetaan, että hanke on prosessi, jossa akateemista tutkimusta jalostetaan yhteiskunnan kehittämiseen soveltuvaksi tiedoksi.

    Keiden kaikkien välillä hankkeessa tapahtuu vuorovaikutusta?

    Tutkimuksen sidosryhmäyhteistyössä on tärkeää muistaa, että kaikkia sidosryhmiä ei tarvita mukaan samalla intensiteetillä. Olemme tunnistaneet erilaisia sidosryhmiä ministeriöistä, yrityksistä, kansalaisjärjestöistä sekä kunnista ja kaupungeista ja nyt analysoimme, millaista vuorovaikutusta niiden kanssa tarvitaan yksisuuntaisesta tiedottamisesta tiiviimpään ohjausryhmätyöskentelyyn asti.

    Kiinnostava yhteistyökumppani on Huoltovarmuusorganisaation yhteydessä toimivat poolit. Ne ovat viranomaisten, alan järjestöjen ja merkittävimpien toimijoiden muodostamia laajoja alakohtaisia yhteistoimintaorganisaatioita, jotka koordinoivat oman huoltovarmuusalansa varautumista ja edistävät viranomaisten ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä huoltovarmuusasioissa. Hanke on mukana suunnittelemassa poolien yrityksille suunnattua varautumisharjoitusta vuonna 2017.

    Miten vuorovaikutus kehittyy hankkeen edetessä?

    Winlandin ensimmäinen työpaja järjestetään lokakuun 13. päivä 2016. Silloin projekti polkaistaan käyntiin. Alkuvaiheessa pyritään tuomaan tutkijoiden ja sidosryhmien erilaisia näkemyksiä esiin ja luomaan eri tahojen välille keskusteluyhteys. Se antaa suuntaa myös tutkimukselle. Myöhemmin vuorovaikutus suuntautuu enemmän sen pohtimiseen, mitä tutkimuksessa on jo saatu aikaan ja miten tietoa jalostetaan siten, että siitä on mahdollisimman paljon hyötyä tutkimuksen sidosryhmille.

    Haluamme tuottaa päätöksenteon tueksi tietoa ja vaihtoehtoisia tulevaisuusskenaarioita siitä, miten energiaan ja ruokaan liittyvät muutospaineet ja niihin kytkeytyvät poliittiset päätökset vaikuttavat Suomen kokonaisturvallisuuteen tulevaisuudessa. Sidosryhmiltä tarvitaan ymmärrystä haasteiden laajuudesta ja vakavuudesta. Ne auttavat myös haasteiden rajaamisessa: mitkä ovat juuri Suomen kokonaisturvallisuuden kannalta keskeisiä kysymyksiä ja mitä teemaan liittyviä isoja hankkeita ja prosesseja on jo nyt menossa.

    Mikä on paras vinkkisi tutkimushankkeen vuorovaikutukseen?

    Kysy rohkeasti näkemyksiä tutkimuksestasi tutkimusyhteisön ulkopuolisilta ihmisiltä. Heille kannattaa vaikka soittaa. Keskustelut saavat ajattelemaan omaa tutkimusta uudella tavalla. Hyödynnä myös sidosryhmien omia kontakteja ja kysy, voitko osallistua heidän omiin tilaisuuksiin ja tavoittaa näin laajempia yleisöjä.

    Puhumme Demos Helsingissä usein portinvartijoista. Kenen tästä pitäisi kuulla, ketä tämä tieto hyödyttää, kenelle tämä on uhka? Tutkimustietoa saa levitettyä laajemmin yhteiskuntaan, kun selvittää vastaukset kysymyksiin.

     

    Continue Reading
  • Miksi Winland on juuri nyt ajankohtainen?

    12 syys 2016
    winlandadmin
    1088

    Suomi pyörii, kun energia- ja ruokahuolto toimivat. From Failand to Winland -hanke huolehtii, että maamme pärjää tulevaisuudessa, vaikka siihen kohdistuisi sekä poliittisia että ympäristöön liittyviä uhkia.

    Miksi From Failand to Winland on ajankohtainen juuri nyt, hankkeen johtaja Olli Varis?

    Hanke on tärkeä juuri nyt, koska maailmanpoliittinen tilanne Euroopassa ja erityisesti Venäjän naapurustossa on muuttunut viime vuosina paljon. Ilmastonmuutos ja kasvava resurssiniukkuus luovat globaaleja haasteita yhteiskuntien toimivuudelle.

    Muutosten vaikutuksista maamme ruoka-, energia- ja vesihuoltoon tarvitaan kokonaiskuva ja monitieteistä näkemystä. Suomella on naapurimaihin monenlaisia riippuvuuksia. Elintarvikehuolto nojaa yhä enemmän tuontiin Euroopasta ja energiantuotanto on läheisesti kytköksissä Venäjään. Euroopan energiamarkkinoiden yhdentymisen vaikutuksia Suomeen on myös hyvä pohtia.

    Teemoja pohtii Suomessa jo monet julkiselta yksityiselle sektorille ja järjestöistä tutkimuslaitoksiin. Huoltovarmuuteen sekä kokonaisturvallisuuteen liittyvä yhteistyöverkostomme on kattava. Hankkeemme tavoitteena on miettiä sidosryhmien kanssa, millaisia kipupisteitä toimijakentässä on ja miten yhteistyötä voi parantaa.

    Tarkastelemme asioita pitkällä aikaperspektiivillä ja globaalisti. Rakennamme sidosryhmien kanssa pitkälle tulevaisuuteen katsovia skenaarioita. Näin saamme selville uhkia, joista meidän on hyvä tietää enemmän ja joihin meidän täytyy varautua paremmin.

    Millaisissa asioissa Suomella on tällä hetkellä hyvä resilienssi, eli kyky selvitä muutoksista? Entä missä asioissa sitä pitäisi parantaa?

    Pohdimme samoja kysymyksiä hankkeen ensimmäisessä sidosryhmätapaamisessa lokakuussa. Tähän asti olemme miettineet aihetta vain konsortion sisällä.

    Suomen kyky selvitä muutoksista on yleisesti ottaen hyvä, sillä maassamme on paljon erilaisia varmuusorganisaatioita. Meitä kiinnostaa katsoa, miten eri alat ja niiden valmiusmekanismit ovat sidoksissa toisiinsa ja miten ne voivat tehdä nykyistä tiiviimpää yhteistyötä. Jos esimerkiksi sähkönjakelussa tulee ongelmia, se häiritsee teollisuutta ja kylmäketjuja hyvin nopeasti, mikä taas näkyy heti ruokahuollossa. Muutenkin on hyvä pohtia eri sektoreiden välisiä kytköksiä ja riippuvuuksia.

    Ketkä Suomessa hyötyvät Winland-hankkeesta?

    Teemme hankkeessa alusta lähtien tiivistä yhteistyötä keskeisten sidosryhmien kanssa. Heitä ovat esimerkiksi Huoltovarmuusorganisaatio, Huoltovarmuuskeskus, Turvallisuuskomitea ja valtioneuvoston tilannekeskus. Lisäksi on laaja joukko muita viranomaisia, yrityksiä, järjestöjä ja eri alojen tutkijoita, jotka tekevät jo eri tavoilla yhteistyötä.

    Tavoitteemme on tehdä yhteistyötä sidosryhmien kanssa alusta saakka työpajoissa ja kahdenkeskisissä tapaamisissa. Muotoilemme keskeisiä kysymyksiä ja etsimme vastauksia niihin yhteiskehittelyn ja skenaarioiden avulla.

    Samaan aikaan pyrimme kytkeytymään keskeisten sidosryhmien omiin suunnitteluprosesseihin. Olemme esimerkiksi mukana ensi vuonna laajassa valmiusharjoituksessa, jonka valmistelua koordinoi Huoltovarmuusorganisaatio.

    Miten hanke etenee? Millaisista osioista se koostuu?

    Syksyllä pidämme useita työpajoja, joissa hanketta ja sen parissa tehtävää tutkimusta kehitetään eteenpäin. Hankkeen tutkijat julkaisevat tieteellisiä artikkeleja ja valmistelevat väitöskirjoja kytkien tutkimusta sidosryhmien tarpeisiin. Kerromme nettisivuilla ja sosiaalisessa mediassa sen etenemisestä ja pidämme läheistä yhteyttä perinteiseen mediaan.

    data-scientist-840x420

    Millaista yhteiskunnallista vuorovaikutusta hanke tekee?

    Meillä on akateemiseksi hankkeeksi kunnianhimoinen suunnitelma yhteiskunnallisen dialogin rakentamiseksi eri toimijoiden kanssa. Demos Helsinki vastaa hankkeen vuorovaikutuksesta ja yhteiskehittelystä ja Kaskas Media auttaa viestinnässä.

    Hanke herättää laajaa kiinnostusta sidosryhmissä. Ihmiset ovat vastanneet nopeasti yhteydenottoihimme ja olemme saaneet viestejä ihmisiltä, jotka ovat kuulleet hankkeesta jostain muualta. Se on ollut mukavaa. Meihin voi olla yhteydessä pitkin matkaa ja keskeiset työpajamme ovat kaikille avoimia.

    Kun hanke päättyy, ja olemme Winland, miten arkemme eroaa nykyisestä?

    Toivon, että huoltovarmuutemme ja kokonaisturvallisuutemme on paremmalla tasolla, koska keskeiset toimijat ovat oivaltaneet uusia tapoja varautua ja vastata erilaisiin uhkiin ja riippuvuuksiin.

    Tutkimuksemme on diagnostista ja eteenpäin katsovaa. Pyrimme saamaan tolkkua huoltovarmuuteen ja Suomen resilienssiin (eli kykyyn selvitä muutoksista) liittyvistä pullonkauloista nyt ja tulevina vuosikymmeninä. Tavoitteenamme on yhdessä sidosryhmien kanssa löytää tapoja kehittää hallintoa ja lainsäädäntöä niin, että pullonkauloista päästään eroon.

    Pohdimme asioiden vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen. Millainen vaikkapa energiasektori on 10 tai 25 vuoden päästä? Haluamme eroon huoltovarmuuteen liittyvistä ratkaisuista, jotka osoittautuvat jo tekohetkellä raskaiksi, vanhanaikaisiksi ja poliittisesti arveluttaviksi.

     

    Continue Reading