Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa esitetään suomalaisen yhteiskunnan varautumisen yleiset periaatteet. Hallitus antoi istunnossaan keväällä 2016 Turvallisuuskomitealle tehtäväksi Yhteiskunnan turvallisuusstrategian päivittämisen ja strategia avattiin lausuntokierrokselle kesällä 2017. Luonnoksessa keskeisiä muutoksia ovat kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamalli, ohjaus koko yhteiskunnan varautumiseen sekä YTS-prosessin jatkuvuus. Alla Winland-hankkeen keskeiset ehdotukset luonnokseen.
1) Suomi on osa verkottunutta maailmaa: globaalit vaikutussuhteet paremmin huomioon
Suomi on osa verkottunutta maailmaa, jossa turvallisuuteen liittyvät vaikutussuhteet ja virrat ylittävät valtioiden rajat. Esimerkiksi usein “kotimaisiksi” mielletyt ruokaturva ja energiaturvallisuus ovat voimakkaasti riippuvaisia alueellisista ja kansainvälisistä resurssivirroista. Strategialuonnos tarkastelee kokonaisturvallisuutta pääosin kansallisesti eikä riittävästi huomioi nykyisten muutosten monitasoista luonnetta. Ehdotamme, että strategian tulisi huomioida paremmin globaalit vaikutussuhteet kokonaisturvallisuuden edistämisessä.
2) Intressierot näkyviin ja toimijoiden itsearviointi mukaan
Kokonaisturvallisuuden kehittyminen entistä selkeämmin monen eri toimijan yhteistoimintamalliksi on hyvä kehityssuunta. Luonnos ei kuitenkaan ota selväsanaisesti huomioon eri turvallisuustoimijoiden välisiä kytköksiä ja heidän mahdollisia intressierojaan. Tällaisia ristiriitoja ei kuitenkaan voi välttää ja sen vuoksi niiden olemassaolo olisi hyvä avata sekä miettiä tapoja ristiriitatilanteiden ratkaisemiseen. Näiden intressierojen huomioon ottaminen strategiassa sekä kokonaisturvallisuuden toimijakentän itsearviointi ovat ensiarvoisen tärkeitä YTS:n toimeenpanolle.
3) Haavoittuvuudet löytyvät rajapinnoilta: sektoreiden välisten kytkösten merkitys
Winland-hankkeessa olemme havainneet, että turvallisuustoiminta siiloutuu helposti ja läheisetkään sektorit eivät välttämättä tee yhteistyötä. Kokemuksemme perusteella merkittävät riskit turvallisuudelle löytyvät usein sektoreiden rajapinnoilta. Strategiassa tulisi korostaa voimakkaammin sektoreiden ja niiden eri toimijoiden välisten kytkösten merkitystä. Lainsäädännöllä voidaan tukea eri sektoreiden välistä yhteistyötä sekä kannustaa eri toimijoita huomioimaan turvallisuuskysymykset omassa toiminnassaan.
4) Kohti resilienttiä Suomea yhteiskehittämisen ja uhkakudelmien avulla
Ennakoinnin sisällyttäminen osaksi varautumista tuo tärkeän mutta myös uudenlaisen ulottuvuuden YTS:n toiminnallistamiselle. Ennakointiprosesissa ehdotamme hyödynnettäväksi eri turvallisuustoimijoiden välistä yhteiskehittämistä (co-creation) sekä sen pohjalta luotuja, eri toimijoiden näkemyksiä yhdisteleviä “uhkakudelmia”. Uhkakudelmien ajatuksena on tarkastella useiden eri uhkien yhteisvaikutuksia eri aikajänteillä, ja niihin voidaan ottaa mukaan myös yllättäviä, nykytrendeistä poikkeavia skenaarioita.
Lisätietoja antaa hankkeen johtaja Marko Keskinen.
marko.keskinen (at) aalto.fi
050 563 8030
