Suomi pyörii, kun energia- ja ruokahuolto toimivat. From Failand to Winland -hanke huolehtii, että maamme pärjää tulevaisuudessa, vaikka siihen kohdistuisi sekä poliittisia että ympäristöön liittyviä uhkia.
Miksi From Failand to Winland on ajankohtainen juuri nyt, hankkeen johtaja Olli Varis?
Hanke on tärkeä juuri nyt, koska maailmanpoliittinen tilanne Euroopassa ja erityisesti Venäjän naapurustossa on muuttunut viime vuosina paljon. Ilmastonmuutos ja kasvava resurssiniukkuus luovat globaaleja haasteita yhteiskuntien toimivuudelle.
Muutosten vaikutuksista maamme ruoka-, energia- ja vesihuoltoon tarvitaan kokonaiskuva ja monitieteistä näkemystä. Suomella on naapurimaihin monenlaisia riippuvuuksia. Elintarvikehuolto nojaa yhä enemmän tuontiin Euroopasta ja energiantuotanto on läheisesti kytköksissä Venäjään. Euroopan energiamarkkinoiden yhdentymisen vaikutuksia Suomeen on myös hyvä pohtia.
Teemoja pohtii Suomessa jo monet julkiselta yksityiselle sektorille ja järjestöistä tutkimuslaitoksiin. Huoltovarmuuteen sekä kokonaisturvallisuuteen liittyvä yhteistyöverkostomme on kattava. Hankkeemme tavoitteena on miettiä sidosryhmien kanssa, millaisia kipupisteitä toimijakentässä on ja miten yhteistyötä voi parantaa.
Tarkastelemme asioita pitkällä aikaperspektiivillä ja globaalisti. Rakennamme sidosryhmien kanssa pitkälle tulevaisuuteen katsovia skenaarioita. Näin saamme selville uhkia, joista meidän on hyvä tietää enemmän ja joihin meidän täytyy varautua paremmin.
Millaisissa asioissa Suomella on tällä hetkellä hyvä resilienssi, eli kyky selvitä muutoksista? Entä missä asioissa sitä pitäisi parantaa?
Pohdimme samoja kysymyksiä hankkeen ensimmäisessä sidosryhmätapaamisessa lokakuussa. Tähän asti olemme miettineet aihetta vain konsortion sisällä.
Suomen kyky selvitä muutoksista on yleisesti ottaen hyvä, sillä maassamme on paljon erilaisia varmuusorganisaatioita. Meitä kiinnostaa katsoa, miten eri alat ja niiden valmiusmekanismit ovat sidoksissa toisiinsa ja miten ne voivat tehdä nykyistä tiiviimpää yhteistyötä. Jos esimerkiksi sähkönjakelussa tulee ongelmia, se häiritsee teollisuutta ja kylmäketjuja hyvin nopeasti, mikä taas näkyy heti ruokahuollossa. Muutenkin on hyvä pohtia eri sektoreiden välisiä kytköksiä ja riippuvuuksia.
Ketkä Suomessa hyötyvät Winland-hankkeesta?
Teemme hankkeessa alusta lähtien tiivistä yhteistyötä keskeisten sidosryhmien kanssa. Heitä ovat esimerkiksi Huoltovarmuusorganisaatio, Huoltovarmuuskeskus, Turvallisuuskomitea ja valtioneuvoston tilannekeskus. Lisäksi on laaja joukko muita viranomaisia, yrityksiä, järjestöjä ja eri alojen tutkijoita, jotka tekevät jo eri tavoilla yhteistyötä.
Tavoitteemme on tehdä yhteistyötä sidosryhmien kanssa alusta saakka työpajoissa ja kahdenkeskisissä tapaamisissa. Muotoilemme keskeisiä kysymyksiä ja etsimme vastauksia niihin yhteiskehittelyn ja skenaarioiden avulla.
Samaan aikaan pyrimme kytkeytymään keskeisten sidosryhmien omiin suunnitteluprosesseihin. Olemme esimerkiksi mukana ensi vuonna laajassa valmiusharjoituksessa, jonka valmistelua koordinoi Huoltovarmuusorganisaatio.
Miten hanke etenee? Millaisista osioista se koostuu?
Syksyllä pidämme useita työpajoja, joissa hanketta ja sen parissa tehtävää tutkimusta kehitetään eteenpäin. Hankkeen tutkijat julkaisevat tieteellisiä artikkeleja ja valmistelevat väitöskirjoja kytkien tutkimusta sidosryhmien tarpeisiin. Kerromme nettisivuilla ja sosiaalisessa mediassa sen etenemisestä ja pidämme läheistä yhteyttä perinteiseen mediaan.
Millaista yhteiskunnallista vuorovaikutusta hanke tekee?
Meillä on akateemiseksi hankkeeksi kunnianhimoinen suunnitelma yhteiskunnallisen dialogin rakentamiseksi eri toimijoiden kanssa. Demos Helsinki vastaa hankkeen vuorovaikutuksesta ja yhteiskehittelystä ja Kaskas Media auttaa viestinnässä.
Hanke herättää laajaa kiinnostusta sidosryhmissä. Ihmiset ovat vastanneet nopeasti yhteydenottoihimme ja olemme saaneet viestejä ihmisiltä, jotka ovat kuulleet hankkeesta jostain muualta. Se on ollut mukavaa. Meihin voi olla yhteydessä pitkin matkaa ja keskeiset työpajamme ovat kaikille avoimia.
Kun hanke päättyy, ja olemme Winland, miten arkemme eroaa nykyisestä?
Toivon, että huoltovarmuutemme ja kokonaisturvallisuutemme on paremmalla tasolla, koska keskeiset toimijat ovat oivaltaneet uusia tapoja varautua ja vastata erilaisiin uhkiin ja riippuvuuksiin.
Tutkimuksemme on diagnostista ja eteenpäin katsovaa. Pyrimme saamaan tolkkua huoltovarmuuteen ja Suomen resilienssiin (eli kykyyn selvitä muutoksista) liittyvistä pullonkauloista nyt ja tulevina vuosikymmeninä. Tavoitteenamme on yhdessä sidosryhmien kanssa löytää tapoja kehittää hallintoa ja lainsäädäntöä niin, että pullonkauloista päästään eroon.
Pohdimme asioiden vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen. Millainen vaikkapa energiasektori on 10 tai 25 vuoden päästä? Haluamme eroon huoltovarmuuteen liittyvistä ratkaisuista, jotka osoittautuvat jo tekohetkellä raskaiksi, vanhanaikaisiksi ja poliittisesti arveluttaviksi.
