Miltä näyttää globaali vesiturvallisuus, entä Suomen rooli sen saavuttamisessa? Terveiset YK:n kestävän kehityksen foorumilta

19 heinä 2018
Suvi Sojamo
144

Vaikka veden korvaamaton merkitys hyvinvoinnille ja yhteiskuntien kehitykselle tiedostetaan yhä paremmin, maailmalla on edessään kivikkoinen tie vesiturvallisuuden takaamiseksi ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Winlandin koordinaattori ja tutkijatohtori Suvi Sojamo Aalto-yliopistosta summaa New Yorkissa pidetyn YK:n kestävän kehityksen korkean tason poliittisen foorumin viestejä sekä antia Suomelle.

Kestävän kehityksen merkittävin kansainvälinen vuosittainen tapaaminen, YK:n korkean tason poliittinen foorumi, on koonnut viimeisen puolentoista viikon ajan YK:n jäsenvaltiot ja laajan joukon sidosryhmiä Agenda 2030:n kestävän kehityksen tavoitteiden seurantakokoukseen New Yorkiin. Tämän vuoden foorumin “Transformation towards sustainable and resilient societies” yhtenä tarkastelukohteena oli kestävän kehityksen tavoite 6, joka pyrkii takaamaan veden saannin ja puhtaan juomaveden ja sanitaation kaikille. Osallistuin foorumille Suomen delegaation jäsenenä akatemian ja vesivastuusitoumuksen edustajana, mikä tarjosi hyvän mahdollisuuden luoda tilannekatsaus niin globaalin vesiturvallisuuteen yhteisenä tavoitetilana kuin Suomen asemaan sen saavuttamisessa.

Haasteet ja niiden ratkaisut tiedostetaan, mutta toimeenpano laahaa perässä

YK-organisaatioiden veteen liittyvää työtä koordinoivan UN Waterin seurantaraportin mukaan viime vuosien hyvästä kehityksestä huolimatta jopa 2,1 miljardilta ihmiseltä puuttuu edelleen turvallinen ja helposti saatavilla oleva talousvesi ja 4,5 miljardilta pääsy turvalliseen sanitaatioon, jossa myös jätteenkäsittelystä on huolehdittu. Yli 2 miljardia ihmistä elää jo nyt alueilla, joilla veden käyttö ylittää vesivarojen saatavuuden ja luonnollisen uusiutumiskyvyn, ja tilanteen odotetaan pahenevan väestönkasvun ja ilmastonmuutoksen myötä. Veden on osoitettu olevan taustatekijänä niin kärjistyneiden konfliktien kuin muuttoliikkeidenkin taustalla. Maailmalla on parannettavaa niin vedenkäytön tehokkuudessa, veden puhdistamisessa, vesiekosysteemien tilassa kuin kestävässä ja oikeudenmukaisessa vesivarojen hallinnassa. Naiset ja haavoittuvimmat ihmisryhmät jäävät edelleen kaikkein eniten tavoitteista jälkeen.

Mitkään näistä haasteista eivät ole uusia. Tänäkin vuonna toitotettu hyvän hallinnan merkitys muiden haasteiden ratkaisulle on ollut YK-järjestöjen mantra yli kymmenen vuotta. Niin tekniset, sosiaaliset kuin poliittiset ratkaisut useimpiin ongelmiin ovat jo tiedossa. Suurimpana pullonkaulana näyttääkin olevan tiedon muuttaminen poliittiseksi tahdoksi, resursoinniksi ja toiminnaksi.

Raha voi ratkaista, mutta ensin tulisi ymmärtää veden todellinen arvo

OECD on arvioinut vesi-infrastruktuuriin olevan miljardien lisäinvestointitarve vuoteen 2030 mennessä, johon julkisen sektorin rahojen ei uskota yksin riittävän. Erilaiset tavat ja mallit kasvattaa erityisesti yksityistä rahoitusta nousivatkin esiin niin foorumia taustoittavissa raporteissa (ks. täällä ja täällä) kuin puheenvuoroissakin.

Veden ja rahan niputtaminen johtaa kuitenkin toistuvasti vastakkainasetteluihin, jossa toisena ääripäänä veden korostetaan olevan ihmisoikeus ja sillä nähdään olevan itseisarvo ja toisena veden ja vesi-infrastruktuurin olevan tuottoisa yksityistettävä ja kaupattava hyödyke. Investointihuumassakin olisi tärkeä muistaa, että veden luonne YK:n yleiskokouksenkin tunnustamana ihmisoikeutena ja julkisena resurssina on kiistämätön. Se ei kuitenkaan tarkoita, että veden käytön tulisi olla vailla korvausta ja sääntelemätöntä tai ettei veden ympärille voisi rakentaa kaupallista toimintaa – veden riittävyys ja oikeudenmukainen jako tulee jotenkin varmistaa, niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Ennen kuin puhutaan hinnasta, investoinneista ja niiden reunaehdoista, veden kustannukset ja todellinen arvo tulee ymmärtää ja konkretisoida entistä paremmin – niin luonnolle, paikallisyhteisöille, valtioille kuin yksityisellekin sektorille.

Vesi ei ole vain valtioiden tai vesisektorin asia

Veden poikkileikkaava merkitys kehitykselle korostui ilahduttavasti foorumin muiden tavoitteiden energian (tavoite 7), kestävien kaupunkien (tavoite 11), kestävän kulutuksen ja tuotannon (12) kuin maaekosysteemien suojelun (tavoite 15) tarkasteluissa. Foorumin jokavuotisena tarkastelun kohteena on lisäksi yhteistyötä ja kumppanuuksia korostava tavoite 17. Veden tapauksessa valtioiden välinen yhteistyö, poikkisektoraalisuus ja monitoimijayhteistyö nousivat kiitettävästi eri yhteyksissä esiin, mutta sidosryhmien ja erityisesti kansalaisyhteiskunnan edustajat esittivät syystä myös erittäin kriittisiä äänenpainoja edustavuuden ja osallistumisen toteutumisesta niin kansallisessa toimeenpanossa, veteen kytkeytyvissä kehityshankkeissa kuin foorumin valmisteluprosesseissa ja keskusteluissa.

Suomella voi olla kokoaan merkittävämpi rooli globaalisti

Suomen arvioitiin tänä vuonna yltävän kolmannelle sijalle kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa ja Suomi nousi useissa puheenvuoroissa esiin malliesimerkkinä yhteiskunnan eri toimijoita osallistavasta toimeenpanosta mm. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen kautta. Suomen sidosryhmiä laajasti yhteen tuoneen delegaation puheenvuorot ja sivutapahtumat korostivat niin kansainvälisen veden hallinnan arkkitehtuurin kehittämisen, veden, energian ja ruoan kytkösten, rajavesiyhteistyön, vesiriskien arvioinnin, yritysten vesivastuullisuuden ja kestävien tuotantoketjujen, kulutuksemme globaalista jalanjäljestä seuraavan vastuun, resurssiviisaiden ja kiertotalouden ratkaisujen, ihmisoikeusperustaisuuden ja naisten ja tyttöjen aseman merkitystä – kaikki raikkaita tuulahduksia foorumilla, jossa erityisesti monet valtioiden ulostulot ja lopullinen ministerijulkilausuma jättivät konkretiassaan ja kunnianhimon tasossaan vielä reippaasti parantamisen varaa.

Suomen edelläkävijyyden ja tuloksellisuuden takaamiseksi niin veteen liittyvään koulutukseen, tutkimukseen, monitoimijayhteistyöhön kuin kehityspolitiikkaankin olisikin tärkeä panostaa jatkossa nykyistä enemmän – kestävän veden käytön ja hallinnan sekä vesiturvallisuuden edistäminen on meille sekä kansallinen etu että hyvä kansainvälisen profiloitumisen paikka.

Muita foorumin havaintojani luettavissa Twitterissä https://twitter.com/SuviSojamo.