Auttaisiko ääneen lausuttu ajatus Suomen ainutlaatuisista pohjavesistä hybridiuhkien kohteena vihdoin nostamaan pohjavesiriskien hallinnan Suomen kokonaisturvallisuuden agendalle? 35 000 litraa myrkyllistä MTBE:tä aiheutti tällä kertaa vain rajoitetun uhkan pohjavesille. Mahdollisuudet paljon pahempaan ovat käden ulottuvilla, kirjoittaa tutkijatohtori Harriet Lonka Itä-Suomen yliopistosta.
Onnettomuus, jota osattiin odottaa
Kinnin seisakkeella Mäntyharjulla 7.4.2018 tapahtunut onnettomuus ei tullut kenellekään kemikaalikuljetusten riskeihin perehtyneelle yllätyksenä. Tuolloin 35 000 litraa Venäjältä Kotka-Haminan satamaan matkalla ollutta bensiinin lisäaineena käytettävää MTBE:tä vuoti suistumisonnettomuuden seurauksena maastoon. Jo vuosia oli osattu odottaa sitä päivää, jolloin myrkkylastissa oleva junanvaunu kellahtaa ojaan ja aloitetaan toivoton urakka maastoon joutuneen myrkyn keräämiseksi talteen. Tässä tosielämän kokeessa tulos ei ollut häävi: pelastuslaitos ilmoitti keränneensä talteen vain 100 litraa haitallista ainetta osana vahingon jälkitorjuntaa. Pelastuslaitosta onnettomasta tuloksesta ei voi syyttää, urakka oli yksinkertaisesti mahdoton. Jo vuosien ajan olisikin pitänyt tehdä kaikki voitava tällaisen onnettomuuden riskin poistamiseksi.
Ympäristöhallinto oli toki tehnyt voitavansa riskin hallitsemiseksi. Tämän ansiosta onnettomuus tapahtui Mäntyharjulla eikä pohjavesialueella Kouvolan Vuohijärvellä, jota ei ollut hyväksytty varaliikennepaikaksi vaunujen seisottamista varten. Ympäristöviranomaisella ei kuitenkaan ollut kovinkaan vankkaa roolia tähän onnettomuuteen varautumisessa. Kemikaalivaunujen seisottaminen Trafin määrittämien VAK-ratapihojen ulkopuolella ei ole luvanvaraista toimintaa – sitä ei oikeastaan saisi tapahtua. Jostakin syystä nämä 50 vaunua olivat kuitenkin seisoneet sijoillaan jo useamman viikon ajan ilman, että operaattori oli edes ilmoittanut asiasta alueen pelastuslaitokselle.
Mäntyharjun tapauksen laiminlyöntejä ja hölmöyksiä tutkii nyt Onnettomuustutkintakeskus. Sen odotetaan julkaisevan suosituksensa viranomaistoiminnan ja mahdollisesti myös sääntelyn kehittämiseksi vuoden vaihteessa. Turvallisuustutkintalain mukaan rautatieliikenteessä tapahtuneen onnettomuuden turvallisuussuosituksia ei kuitenkaan voida osoittaa yksityisille toimijoille.
Parempaa ymmärrystä pohjavesien turvaamiseksi tarvitaan
Eräät maailman ainutlaatuisimmista pohjavesivaroista sijaitsevat Kaakkois-Suomessa, Salpausselän reunamuodostumassa. Kokonaisantoisuus alueen pohjavesimuodostumissa on niin mittava, että siitä riittäisi puhdasta juomavettä moninkertaisesti Suomen väkilukua vastaavalle joukolle. Suomalainen pohjavesi on raakavesilähteenä ylivertainen pintavesiin nähden: Salpausselkien kaltaisten, paksujen maakerrosten suojaamien pohjavesien puhdistustarve on minimaalinen, vesi on luonnostaan tasalaatuista ja tasaisen viileää. Lisäksi nämä vedet ovat poikkeuksellisen hyvin suojassa ulkopuoliselta haitta-ainekuormitukselta.
Pohjavettä käytetään raakavetenä tilastojen mukaan 60 % Suomessa käytetystä talousvedestä. Lukua alentaa merkittävästi se, että koko pääkaupunkiseutu hankkii vetensä pintavedeksi tilastoidusta Päijänteestä. Samalla jää pimentoon se tosiasia, että Päijänne-tunnelin kautta tulevasta vedestä viidenneksen arvioidaan muodostuvan pohjavetenä. Suomessa tarvittaisiin syvällisempää ymmärrystä pohjavesistä sekä pohja- ja pintavesien yhteyksistä. Vesivarakäsitteemme on kaikkiaan yhä kovin pintavesikeskeinen.
Väitän, että mitä ei tunneta ja ymmärretä, sitä ei osata myöskään tehokkaasti turvata.
Kaakkois-Suomen pohjavedet tulee turvata strategisena kohteena
Mäntyharjun onnettomuuden aiheutti Venäjältä Suomen kautta kulkeva transitokemikaalikuljetus, joka oli matkalla Kotka-Haminan sataman kautta kolmansiin maihin. Tällaisilla kuljetuksilla ei ole mitään tekemistä Suomen kemianteollisuuden tai alan vientitoiminnan kanssa.
Transitokemikaalikuljetusten määrät ovat vähentyneet vuosien varrella tasaisesti ja ne ovat tällä hetkellä alle 2 miljoonaa tonnia vuodessa. Venäjä ei ole mitenkään riippuvainen tästä kuljetusreitistä, kemikaalit voitaisiin helposti kuljettaa rautateitse suoraan Baltiaan. Venäläisen kaluston kunto ei ole kohentunut vuosien varrella ja kuljetusten seuranta Suomessa näyttää sekin jääneen 1990-luvun tasolle. Kemikaalivaunut kulkevat Salpausselällä vähän niin kuin vanhan YYA-Suomen muistona.
Suhtautumistamme transitokemikaalien kuljetukseen tulisi vihdoin päivittää – myös kokonaisturvallisuuden uhka-arvion kannalta. Syrjäisellä metsäseisakkeella ympäristöön voi nyt päästä lähes huomaamatta kokonainen vaunulastillinen ympäristölle vaarallista ainetta. On helppo keksiä aine, jonka vaikutukset vaikkapa Kaakkois-Suomen pohjavesille olisivat pysyvät ja nähtyä monin verroin vakavammat.
Tähän asti Suomen arvokkaimpia pohjavesiä uhkaaviin ympäristöriskeihin on suhtauduttu olankohautuksella. Ainoat, jotka niiden kanssa ovat menettäneet yöuniaan, ovat harvalukuiset asian parissa työskentelevät ympäristövirkamiehet. Vedenoton kriisisuunnitelmat on tehty ja tämä riittää valtakunnallisen varautumisen kannalta: ruksi kyseisessä kohdassa kokonaisturvallisuuden suunnitelmaa on paikoillaan.
Enpä usko, että Dubai suhtautuu öljylähteidensä suojaamiseen vastaavalla ylenkatseella. Ja kuitenkin näköpiirissä on aika, jolloin puhtaan juomaveden barrel-hinta voi joillain alueille jopa ohittaa öljytynnyrin hinnan raketin lailla.
—
Hybridiuhkan määritelmästä:
Hybrid threats refers to the methods and tools used by individual state or non-state actors to enhance their own interests, strategies and goals. The range of methods and activities is wide: influencing information and propaganda, logistical weaknesses like energy supply pipelines, economic and trade related blackmail, undermining international institutions by rendering rules ineffective, terrorism, increasing insecurity… Matti Saarelainen, Director, Hybrid CoE in Blog: Hybrid threats – what are we talking about? 4 September 2017 (www.hybridcoe.fi)
Kuva © Jari Väätäinen, Geologian tutkimuskeskus, 1992
