Suomessa tehdään paljon energiamurrosta tarkastelevaa tutkimusta. Lisää ymmärrystä kaivataan edelleen energiamurroksen vaikutuksiin valtioiden välisissä suhteissa sekä energian hinnoittelun kaltaisista pehmeistä keinoista ja informaatiovaikuttamisesta, kirjoittaa tohtorikoulutettava Sakari Höysniemi Helsingin yliopistosta.
Suomessa tehdään tällä hetkellä paljon energiamurrosta tarkastelevaa tutkimusta. Vuoden 2017 aikana ilmestyi kolme huomioimisen arvoista raporttia, jotka ovat kiinnostavia myös kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Winland-hanke rakentaa omaa tutkimustaan näiden raporttien jatkoksi.
Ensinnäkin Neo-Carbon Energy -hanke, joka visioi 100% uusiutuvaan energiaan pohjautuvaa maailmaa vuoteen 2050 mennessä esitti loppuraporttinsa, joka koostui sekä sosiokulttuurillisista että teknistaloudellisista skenaarioista.
Toiseksi Smart Energy Transition -hankkeen ja Sitran Energiamurrosareenan loppuraportti tiputti tarkastelun skaalan Suomeen ja lyhensi aikajänteen helpommin lähestyttävään vuoteen 2030.
Näitä kahta raporttia täydensi konsulttiyhtiö Pöyryn ja Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin toteuttama selvitys Energia, huoltovarmuus ja geopoliittiset siirtymät. Selvityksessä mukana oli myös Winlandin energiapolitiikan osahanke. Kahdessa ensimmäisessä raportissa tarkasteltiin energiamurrokseen tarvittavia teknisiä, taloudellisia ja sosiaalisia innovaatioita ja esimerkiksi internetin, digitalisaation ja automaation roolia. Vastaavasti viimeisessä raportissa arvioitiin energiamurroksen vaikutuksia Suomen huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen vuoteen 2040 asti energiajärjestöjen ja -yritysten luomien skenaarioiden ja tutkimuskirjallisuuden pohjalta.
Riittääkö liberaalin markkinatalouden kehys nykytilanteessa?
Pöyryn ja Aleksanteri-instituutin selvitys muistuttaa, että vaikka trendit ja institutionaaliset kehykset ohjaavat kohti markkinavetoisempaa järjestelmää Suomessa ja laajemmin EU:ssa, esimerkiksi kehitykset USA:ssa ja Venäjällä osoittavat, että liberaaliin markkinatalouteen pohjautuva toimijuus on koetuksella.
Perinteisesti pohjoismainen energiayhteistyö on ollut vahvaa. Kuitenkin myös tälle osa-alueelle on tullut säröjä, sillä Ruotsin ja Norjan kantaverkkoyhtiöt ovat pyrkineet siirtämään päätäntävaltaa itselleen Nord Pool -sähköpörssissä ehdottamassaan uudessa tasehallintamallissa. Suomen kantaverkkoyhtiön Fingridin mukaan tämä esitys on ristiriidassa EU:n sähkömarkkinoiden yleisen kehityksen ja Suomen päätäntävallan kannalta. Näin ollen usein markkinalähtöiseen tarkasteluun pohjautuva energiamurroskirjallisuus on perinteisesti keskittynyt ei-valtiollisten toimijoiden rooliin ja teknologisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin innovaatioihin, mutta viime aikoina on alettu kiinnittää huomiota entistä enemmän myös valtion rooliin energiamurroksessa. Toisin sanoen, markkinamekanismeja on kehitettävä, mutta on yhtä olennaista ymmärtää niistä käytyjä poliittisia kamppailuja.
Fossiiliriippuvaiset valtiot energiamurroksen jarruina
Fossiilinen energia on dominoiva energiamuoto moderneissa yhteiskunnissa, mutta ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii tämän kokoonpanon hajottamista ja uudelleenjärjestämistä. Energiamurrostutkimuksessa keskitytään usein vähähiilisen ja usein sähköön pohjautuvan murroksen mahdollistamiseen ja vähemmän fossiiliseen energiaan pohjautuvan regiimin vastarinnan analyysiin. Fossiilisten energiamuotojen osuus globaalista energiankulutuksesta on kuitenkin edelleen yli 80%. Kuten Smart Energy Transition -hanke toteaa, fossiilisista energiamuodoista riippuvaiset valtiot ja eturyhmät pyrkivät myös ylläpitämään nykytilaa. Suomen kontekstissa Venäjä, yksi keskeisimmistä fossiilisen energian tuottajista, on siksi olennaista ottaa huomioon energiamurroksen ennakointityössä. Tutkimus on osoittanut 100% uusiutuvan järjestelmän olevan mahdollinen Venäjällä, mutta fossiilisesta energiasta tulonsa saavien eturyhmien rooli on hyvin vahva ja ne pyrkivät hidastamaan energiamurroksen nopeaa etenemistä sekä vähähiilisten energiamuotojen pääsyä markkinoille.
Suomen energiajärjestelmää pidetään yleisesti ottaen hyvin hajautettuna, mutta silti polttoaineista ja sähköstä lähes 70% tuodaan Venäjältä tällä hetkellä. Vaikka on epätodennäköistä, että Venäjä pyrkisi vaikuttamaan suoraan energian saatavuuteen, pehmeitä tai epäsuoria keinoja, kuten energian hinnoittelua tai informaatiovaikuttamista tulisi ymmärtää paremmin.
Kohti systeemistä tarkastelua
Vaikka yleisesti ottaen Suomessa kuljetaan kohti omavaraisempaa, huolto- ja toimitusvarmempaa järjestelmää, systeemiselle tarkastelulle on edelleen tilaa. Vähähiilisten energiantuotantotapojen ja hiili-intensiivisten energiamuotojen roolin muuttuminen tulisi ottaa tutkimuksessa paremmin huomioon, jotta ymmärtäisimme samanaikaisesti sekä vähähiilistä murrosta mahdollistavia että hidastavia mekanismeja.
Lisäksi (kokonais)turvallisuutta olisi hyvä tarkastella enemmän myös sen kannalta, miten digitalisoituvassa ja automatisoituvassa energiajärjestelmässä varmistetaan energiapalveluiden tasavertainen saatavuus kaikille. Energiamurros mahdollistaa omavaraisten yhteisöjen kehittymisen ja tuo innokkaille teknologiasta kiinnostuneille edelläkävijöille mielenkiintoisia palveluita. Nyt ja tulevaisuudessa on myös sähköisten palvelujen ulottumattomissa olevia ihmisiä, joille on pystyttävä takaamaan riittävät palvelut.
Viranomaisten vastuu muuttuu vaan ei poistu
Tutkimuksessa tulisi tarkastella myös viranomaisten tulevaa roolia vähähiilisessä maailmassa. Kuitenkin energiaturvallisuuden tarkastelu voisi kaivata energiamurrostutkimuksen kokeilevampaa otetta, jotta tulevaisuuden ennakointi olisi luovaa ja visioivaa eikä vain uhkiin reagoivaa.
Viimeaikainen tykkylumesta johtuva sähkökriisi muistuttaa viranomaisten tärkeästä merkityksestä yhteiskunnan toiminnalle. Vaikka energiamurros tekee energia-alan toimijakentästä todennäköisesti pirstaleisemman ja markkinavetoisemman, se ei poista tarvetta viranomaisten koordinoivalle roolille; se pikemminkin korostaa monitoimijaisen yhteistyön tarvetta. Myös valtion rajojen ulkopuolella tapahtuvien ilmiöiden ennakointiin, kuten geopoliittisiin muutoksiin, julkisilla tahoilla on paremmat voimavarat.
