Onagawa tuhoutui pahoin Japanin maanjäristyksessä. Nopean jälleenrakentamisen tuloksena paikalle syntyi elinvoimainen yrityskylä. Siinä missä muualla Japanissa keskitytään korjaamaan tuhoja, Onagawassa uudistetaan myös elinkeinorakennetta. Uudet yritykset houkuttelevat alueelle asukkaita, turisteja ja lisää yrittäjiä. Winlandin vuorovaikutuskoordinaattori Iina Koskinen vieraili Onagawassa kesäkuussa 2017.
Onagawa kiinnostaa paluumuuttajia
Maaliskuussa kuussa 2011 Tōhokun maanjäristys nostatti tuhoisimman tsunami-aallon tuhanteen vuoteen. Yli 15 metriin kohonnut jättiaalto pyyhki alleen kilometrin verran Onagawan kaupunkia, joka sijaitsee Japanin länsirannikolla. 20 minuutin aikana yli puolet alueen rakennuksista tuhoutui ja 800 ihmistä sai surmansa.
Ennen tsunamia Onagawa oli tyypillinen japanilainen maaseutukylä meren rannalla. Kalastukseen ja ydinvoimaan nojanneen alueen asukkaat olivat vanhoja ja nuorisosta valtaosa oli lähtenyt työn ja koulutuksen perässä isompiin kaupunkeihin. Nyt tilanne on päinvastainen. Alueelle muuttaa nuoria ihmisiä. Turistit sekä lähialueiden asukkaat tulevat viettämään kaupunkiin aikaansa. Tuhosta ja tragediasta nousi uusi elinvoimainen kylä, joka kiinnostaa nyt Japanissa ja kansainvälisesti esimerkkinä resilientistä aluesuunnittelusta.
Jälleenrakentaminen on uudistamista
Japanin valtio sijoittaa suuria summia maanjäristysalueiden jälleenrakennukseen. Rahoitusta suunnataan kaupunki-infrastruktuurin uudelleenrakentamiseen. Tuhoutuneet koulut, sairaalat ja kodit korvataan uusilla.
– Maanjäristyksen jälkeiset rakennustoimet ovat lähinnä korjausrakentamista, sanoo Oganawan jälleenrakentamiseen keskittyvän yhdistyksen puheenjohtaja Yosuke Komatsu. Jälleenrakentaminen ei ole onnistunut ratkaisemaan maaltamuuttoa ja kutistuvan kaupungin taloudellisia ja väestöllisiä ongelmia. Tsunamin jälkeen valtaosa kylistä on antanut periksi ja valtion apu on kanavoitunut pääasiassa vanhuksille. Onagawassa tarina on toinen. Täällä paikalliset asukkaat ovat aktiivisia ja haluavat ajatella uudella tavalla.
Komatsu kertoo, että Onagawan jälleenrakentaminen perustuu kahdelle periaatteelle. Henkilökohtaisen hyödyn sijaan tavoitteena on yhteinen hyvä, jonka edistämisessä erityisesti yritykset ovat keskeisessä asemassa. Jo yhdeksän päivää tsunamin jälkeen paikalliset yritykset yhdistivät voimansa ja päättivät osallistua alueen uudelleenrakentamiseen. Rakentamisen ohella ohjaavaksi periaatteeksi tuli elinkeinorakenteen uudistaminen.
Toisen periaatteen mukaan alueen tulevaisuudesta päättävät ne, joita tulevaisuus koskettaa. Ennen tsunamia taloudellinen ja poliittinen valta oli vanhempien ihmisten käsissä. Nyt kyläläiset sopivat yhteisesti, että jälleenrakentamiseen liittyvistä asioista eivät saa päättää yli 60-vuotiaat, sillä he eivät välttämättä ole valvomassa tai näkemässä jälleenrakennuksen tuloksia. Valta annettiin 30–40-vuotiaille asukkaille ja kaupunkiin valittiin uusi vuonna 1972 syntynyt pormestari Yoshiaki Suda.
– Työ on lähtenyt hyvin käyntiin valtion ja erityisesti yritysten toimien vuoksi, Komatsu kertoo. Myös kansalaiset ovat osallistuneet alueen suunnitteluun. Ennen tsunamia kansalaisia ei kuunneltu yhtä paljon.
Pienpanimo-oluita ja parakkikyliä
Nyt Onagawa on viehättävä kaupunki sumuvuorten keskellä, jonka rannasta löytyy tyylikäs puusta rakennettu yrityskylä. Ravintoloissa voi syödä tuoretta kalaa ja siemailla pienpanimo-oluita trendikkään musiikin tahtiin. Paikallisten yritysten kaupoista voi ostaa erikoissaippuaa, kierrätetystä pahvista ja kimonoista tehtyjä esineitä ja kitaroita. Turisti voi osallistua paikallisten oppaiden järjestämille sukellus- tai vuoriretkille.
Onagawa ei ole vielä valmis. Suuri osa alueen asukkaista asuu pienissä autotallin kokoisissa väliaikaisasunnoissa ja isoja alueita on vielä rakentamatta. Kaupunki katsoo ja varautuu tulevaan silti positiivisiin mielin. Alueen on määrä olla valmis vuoteen 2030 mennessä.
Uudet rakennusmääräykset edellyttävät, että vain kalastukseen liittyvät rakennukset saa sijoittaa merenrannan tuntumaan. Kauppojen on sijaittava neljän metrin ja asuintalojen seitsemän metrin korkeudessa meren pinnasta. Alue kiinnostaa yrityksiä ja sijoittajia. Erityisesti naiset, jotka perinteisesti maaseutualueilla jäävät kotiäideiksi, ovat laittaneet pystyyn yrityksiä Onagawaan.
Alueelle ei kuitenkaan odoteta yleisöryntäystä. Japanin väestö kutistuu kovaa vauhtia ja vuonna 2100 japanilaisia on arvioitu olevan saman verran kuin 1900-luvun alussa. Tavoitteena on pitää alueen asukasmäärä sillä tasolla, joka se oli ennen tsunamia.
Onagawassa resilienssin resepti on syntynyt ideasta ja kyvystä uudistaa sekä elämiseen että elinkeinoihin liittyvä infrastruktuuri samalla kertaa. Kaupungissa vannotaan pienyrittäjyyden ja start-up -hengen nimeen. Tässä laaksossa ei ehkä suunnitella uusimpia innovaatioita, mutta asukkaille on luotu uusia mahdollisuuksia, joita ei ennen tsunamia välttämättä olisi edes osattu kuvitella.
