Winland-hankkeen tutkijat olivat aktiivisesti mukana Nesslingin säätiön Water at Risk -symposiumissa 21.-22.3.2017. Tutkijatohtori Suvi Sojamo Aalto-yliopistosta reflektoi symposiumin vastauksia kolmeen kriittiseen kysymykseen: Mistä globaalissa vesikriisissä on kyse ja miten se liittyy Suomen kokonaisturvallisuuteen? Mistä vesiturvallisuus koostuu? Mitä suomalaistoimijat voivat tehdä globaalin vesiturvallisuuden edistämiseksi?
Mistä globaalissa vesikriisissä on kyse ja miten se liittyy Suomen kokonaisturvallisuuten?
Vesi on kriittinen resurssi kaikille yhteiskunnan toimijoille. Makeaa vettä riittäisi maapallolla kaikkien perustarpeiden tyydyttämiseen, mutta vesivarat ovat jakautuneet epätasaisesti niin maantieteellisesti kuin taloudellisesti, poliittisesti ja sosiaalisesti. Veden niukkuus vaikuttaa tällä hetkellä jopa 60 prosenttiin maailman väestöstä ja vesipulan ja kilpailun rajallisista resursseista odotetaan voimakkaasti kasvavan. Globaalissa vesikriisissä ei ole kuitenkaan kyse vain veden niukkuudesta, vaan myös veden kestämättömän käytön, epäoikeudenmukaisen hallinnan, veden laatuongelmien ja huonokuntoisen infrastruktuurin kriiseistä. Vesi on ihmisoikeus, mutta sen sanotaan usein virtaavan kohti rahaa ja valtaa.
Vaikka Suomessa nautimme vesivarojen yltäkylläisyydestä ja vesivarojen hallinnan tila on pääsääntöisesti hyvä, globaali kriisi koskettaa myös meitä. Lähes puolet kulutuksemme vesijalanjäljestä jää ulkomaille, myös vesikriiseistä kärsiville alueille. Erityisesti kuluttamamme ruoka on riippuvainen ulkomaisista vesivaroista. Käynnissä olevat Suomeenkin ylettyvät suurimmat muuttoliikkeet ja pakkosiirtolaisuuden aallot sitten toisen maailmansodan ovat osittain vesikriisien laukaisemia. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät ennen kaikkea hydrologisen kierron muutoksina, kuten pahentuvina kuivuuksina ja tulvina. Vedestä on tullut globaali turvallisuuskysymys, sekä henkilökohtaisella että yhteiskuntien tasolla.
Mistä vesiturvallisuus koostuu?
YK on määritellyt vesiturvallisuuden väestön kykynä taata riittävä määrä hyväksyttävän laatuista vettä elinkeinoille, kehitykselle sekä ihmisten hyvinvoinnille. Vesiturvallisuuteen kuuluu myös vesien saastumisen ja veteen liittyvien katastrofien ehkäisy sekä ekosysteemien suojelu rauhan ja poliittisen vakauden ilmapiirissä. Vesiturvallisuus on keskeisessä roolissa kaikkien YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa.
Subjektiivisesti määritelty vesiturvallisuus kaikille kaikkina aikoina ei ole mahdollista. Vesiturvallisuuden saavuttaminen onkin jatkuva neuvotteluprosessi, joka rakentuu oikeudenmukaiselle ja toimivalle hallinnolle. Sen toteuttamisessa on kaikilla yhteiskunnan toimijoilla roolinsa.
Mitä suomalaistoimijat voivat tehdä globaalin vesiturvallisuuden edistämiseksi?
Suomella ja suomalaisilla toimijoilla voi olla kokoaan merkittävämpi rooli globaalin vesiturvallisuuden edistämisessä ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa.
Symposiumin keskusteluissa korostui julkisen sektorin ensisijainen vastuu vesivarojen kestävästä ja oikeudenmukaisesta hallinnasta. Symposion osallistujien mukaan Suomella on annettavaa esimerkiksi vesitehokkuuden, kestävien hallinnon mallien, vesidiplomatian ja rajavesiyhteistyön sekä koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatioiden saralla. Niihin tulisi jatkossakin panostaa, niin kansallisesti kuin osana ulkopolitiikkaa. Tähän liittyen symposion osallistujat pitivät huolestuttavana veteen kohdistuvan kehitysrahoituksen voimakasta laskua. Veden tulisi jatkossakin olla kehityspolitiikkamme painopisteitä – ei vähiten siksi, että globaalien vesikriisien vaikutukset ylettyvät myös Suomeen. Suomen on tärkeä toimia osana kansainvälistä yhteisöä osana niin YK:ta kuin EU:ta, jotka tarjoavat pienelle maalle vipuvarren veden kaltaisten suurten globaalien haasteiden ratkaisuun.
Yritykset voivat vastata vesihaasteeseen puhtailla teknologioilla ja kestävän kehityksen tavoitteet kokonaisvaltaisesti huomioivilla liiketoimintamalleilla. Symposiossa useampikin yritys nosti esiin vesiriskien merkityksen kansainvälisissä hankinta- ja arvoketjuissaan sekä tarpeen ratkaista jaettuja vesihaasteita yhdessä muiden vedenkäyttäjien ja sidosryhmien kanssa. Sijoittajien ja kuluttajien tietoisuuden vedestä kasvaessa vaatimukset yritysten vesivastuullisuudesta tulevat kasvamaan.
Näiden toimijoiden lisäksi sekä tutkimuslaitoksilla että kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli tiedon ja erilaisten näkemysten tarjoamisessa niin julkiselle kuin yksityiselle sektorille sekä asiantuntijoina ja kumppaneina kestäviä toimintapoja kehitettäessä. Kansalaisjärjestöt toimivat sekä Suomessa että kansainvälisesti myös keskustelun herättäjinä sekä kuluttajien ja kansalaisten äänitorvena.
Mitä yksittäinen kuluttaja voi tehdä? Kuluttajana voit kiinnittää huomiota erityisesti kauppakassisi sisältöön. Suosimalla kasvispainotteista ja kotimaista kausiruokaa, kuluttamalla kohtuudella, vähentämällä hävikkiä ja kannustamalla yrityksiä vesivastuullisuuteen kuluttaja pystyy vaikuttamaan niin globaaliin vesiturvallisuuteen kuin siihen läheisesti kytkeytyvien ruokaturvan ja energiaturvallisuudenkin parantamiseen.
