Resilienssi

Winland-tutkimushanke tarkasteli Suomen energia-, ruoka- ja vesiturvallisuutta monitieteisen ja tieteidenvälisen tutkimuksen sekä yhteiskehittämisen avulla.

Kokonaisturvallisuutemme sekä siihen kytkeytyvien energia-, ruoka-, ja vesijärjestelmiemme kestävyys on vahvasti riippuvainen niiden resilienssistä eli kyvystä selvitä muuttuvista olosuhteista. Resilienssillä on kuitenkin monta, osin ristiriitaistakin muotoa. Turvallisuus- ja huoltovarmuustoiminta keskittyy yleensä ns. säilyttävään resilienssiin, kuten esimerkiksi sähkönsiirtojärjestelmämme toimivuuden varmistamiseen varajärjestelmien avulla. Tällöin resilienssi kytkeytyy läheisesti varautumiseen ja huoltovarmuuteen. Sen sijaan kestävyyden varmistaminen peräänkuuluttaa ns. uudistavaa resilienssiä, joka vaatii nykyisten energia- ja tuotantojärjestelmiemme osin radikaaliakin muutosta. Vain näin yhteiskuntamme kykenee vastaamaan ilmastonmuutoksen haasteeseen ja ylläpitämään turvallisuutta ja hyvinvointia. Turvallisuus- ja kestävyystoiminnassa tulee tunnistaa nämä resilienssin eri muodot ja käydä keskustelua niiden välisistä kytköksistä.

Vaikka resilienssi on yksi turvallisen ja kestävän yhteiskunnan tärkeimmistä ominaisuuksista,  kokonaisvaltaisia arvioita Suomen kokonaisturvallisuuden järjestelmien resilienssistä energia-, ruoka- ja vesiturvallisuuden ja niiden kytköksien osalta ei ole aiemmin tehty.

Hankkeessamme tehtiin resilienssiin liittyvää tutkimusta useamman osahankkeen yhteistyönä. Tarkastelimme resilienssin erilaisia lähestymistapoja sekä niiden roolia lainsäädännössä erityisesti energiaan, ruokaan ja veteen liittyen. Testasimme myös ns. Linkovin resilienssimatriisin toimivuutta mm. vesivarasuunnittelun apuna. Lisäksi järjestimme kaksi resilienssiseminaaria, jotka toivat yhteen resilienssin, varautumisen ja huoltovarmuuden asiantuntijoita pohtimaan resilienssi-käsitteen toimivuutta. Hankkeen aikana Maanpuolustuskorkeakoulussa myös toteutettiin kaksi uutta kriittisen infrastruktuurin resilienssin yhteiskehittämiseen keskittyvä täydennyskoulutuskurssia, joiden monitieteinen osallistujajoukko pohti resilienssiä erityisesti huoltovarmuuden ja kriittisen infrastruktuurin näkökulmista.

Hankkeessamme tehdyn tutkimuksen ja yhteiskehittämisen avulla tuotettiin:

  • jäsentely siitä mitä resilienssi eri tilanteissa ja konteksteissa voi tarkoittaa etenkin kokonaisturvallisuuteen, huoltovarmuuteen ja kestävyyteen liittyen
  • suosituksia siitä, millaisilla toimenpiteillä energia-, ruoka- ja vesiturvallisuuteen kohdistuviin muutospaineisiin ja uhkiin voidaan varautua ja miten Suomen resilienssiä voidaan parantaa näihin uhkiin liittyen
  • lähestymistapoja Linkovin resilienssimatriisin ideoiden soveltamisesta vesistösäännöstelyjen uhkien, haavoittuvuuksien ja resilienssin parantamiseksi, tulvariskien hallintasuunnitelmissa esitettyjen toimenpiteiden kattavuuden arvioimiseksi ja kuivuusriskien vähentämistoimenpiteiden tunnistamiseksi

Lue lisää:

  • Winland-konsortio (2019). Kestävä kokonaisturvallisuus – Energian, ruoan ja veden kytkökset osana yhteiskunnan resilienssiä. Winland-hankkeen tutkimuskatsaus II.
  • Belinskij, Soininen & Huhta (2017). Vesi-, ruoka- ja energiaturvallisuuden oikeudellinen resilienssi, Ympäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirja 2017: 277-343.
  • Cai, Kummu, Niva, Guillaume & Varis (2017). Exposure and resilience of China’s cities to floods and droughts: a double-edged sword, International Journal of Water Resources Development.
  • Laine & Keskinen (2018). Resilienssin monet määritelmät. Tutkimuslyhennelmä.
  • Laine, Jussi (2017). Resilience in the context of Finland’s water, energy and comprehensive security, Master’s Thesis, Aalto University.
  • Marttunen & Mustajoki (2019). Vesistösäännöstelyjen uhkien ja haavoittuvuuksien analyysi. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 6/2019.
  • Parjanne, A., Marttunen, M. ja Mustajoki, J. 2019. Tulvariskien hallintatoimenpiteiden ja resilienssin kokonaisvaltainen arviointi. Ohje tulvariskien hallinnan suunnittelun ryhmien käyttöön. SYKE.
  • Pirinen (2017). Resilient learning: Towards Integration of Strategic Research Programmes, Higher Education Functions and Regional-National Development, International Journal of Engineering Pedagogy, 2:94-108.
  • Pirinen, Mäkinen & Salonen (2016): An Approach to Resilience and Learning: Accommodation of Unexpected Shifts. International Journal of Emerging Trends in Engineering Science & Technology 1:2.
  • Rautio, S., Valtonen, I. & Pirinen, R. (2018). Enhancing Technical Resilience of Critical Infrastructure with Additive Manufacturing. The Annual NOFOMA Conference, 705-720.