Yhteiskehittäminen

Strategisen tutkimuksen hankkeilta edellytetään monialaisuutta, laajaa vaikuttavuutta ja ratkaisuja suuriin yhteiskunnallisiin ongelmiin tiiviissä vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa. Winlandissa vuorovaikutusta ja tutkimuksen yhteiskehittämistä sekä yhteistyötä sidosryhmien kanssa on tehty määrätietoisesti ja systemaattisesti  läpi hankkeen.

Vaikuttavuustavoitteiden määrittely yhdessä oli avain onnistumiseen

Kehitetään suomalaisen yhteiskunnan reagointikykyä ja varautumista turvallisuusuhkiin. Tällainen oli yksi Winlandille(kin) osoitetuista Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) ohjelmatason tavoitteista. Tutkimushankkeen vaikuttavuus on monitasoinen ilmiö, josta voidaan erotella laajempi vaikuttavuus (impact), vaikutukset (outcome), tuotokset (output) sekä niihin johtava toiminta (activities) ja panostukset tutkimukseen (input). Hankkeen omat vaikutusmahdollisuudet vahvistuvat listauksen loppua kohden: tutkimuspanostukset, toiminta ja niiden pohjalta syntyvät tuotokset ovat siis selkeimmin hankkeen itse määriteltävissä. Tasot kuitenkin limittyvät toisiinsa eikä kyseessä ole lineaarinen erottelu vaikuttavuuden eri vaiheista.

Winlandissa vaikuttavuustavoitteet määriteltiin yhdessä konsortion kanssa ja se kannusti tutkimusaihetta eri näkökulmista katsovia tutkijoita pohtimaan hankkeen kokonaisuutta. Yhdessä määritelty vaikuttavuustavoite kuului: Winland edistää yhteiskuntamme resilienssiä eli kykyä selvitä energia-, ruoka- ja vesiturvallisuuteen liittyvistä muutoksista. Laajan tavoitteen tueksi määriteltiin, millaisilla vaikutuksilla ja tutkimuksesta syntyvillä tuotoksilla tavoitetta edistetään:

• Tuotetaan uutta tietoa Suomen energia-, ruoka- ja vesiturvallisuudesta sekä niiden välisistä kytköksistä (tuotokset).
• Viedään laajennettua ymmärrystä energia-, ruoka- ja vesiturvallisuudesta ja niiden välisistä kytköksistä osaksi kansallisia strategioita sekä suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseja (vaikutukset).

Winland loi uusia verkostoja ja tuki sidosryhmien prosesseja

Winlandin vuorovaikutus sisälsi muun muassa skenaariotyötä ja yhteiskehittämistyöpajoja, valmiusharjoituksia, virkamiesten ja poliitikkojen tapaamisia, seminaareja ja sidosryhmien edustajista koostuvan ohjausryhmän tukea. Tieteellisten tuotosten ohella syntyi mm. policy briefejä, lausuntoja, yleistajuisia ja asiantuntija-artikkeleita sekä esiintymisiä mediassa.

Vuorovaikutuksen tavoite ja toteutustapa vaihteli hankkeen vaiheesta toiseen. Esimerkiksi ei-toivottujen Failand-skenaarioiden muodostamisessa kerättiin laajasti syötteitä tutkimukseen. Välillä keskityttiin etsimään yhdessä sidosryhmien kanssa ratkaisuja tiettyihin tutkimuksesta nousseisiin kysymyksiin tai konsultoitiin tärkeitä sidosryhmiä.

Oikeiden henkilöiden ja tahojen tavoittaminen sekä vuorovaikutus heidän kanssaan on avain vaikuttavuuteen. Winlandissa panostettiin sidosryhmien kartoittamiseen ja niin kutsuttujen portinvartijoiden tunnistamiseen: turvallisuuden osalta keskeisiksi portinvartijaorganisaatioksi tunnistettiin esimerkiksi Turvallisuuskomitea ja Huoltovarmuuskeskus. Saamamme palautteen perusteella hanke on tuonut yhteen uusia toimijoita ja luonut uudenlaisia verkostoja.

Vaikuttavuuden kannalta tärkeää oli, että tuotettua tietoa tuotiin osaksi käynnissä olevia prosesseja, kuten kansallisten strategioiden valmistelua sekä suunnittelua ja päätöksentekoa. Tärkeä vaikuttamisen paikka oli esimerkiksi Yhteiskunnan turvallisuusstrategian päivitys, jossa Winlandin kannat kytkösten huomioimisesta ja sektorirajojen ylittämisen tarpeesta ovat selvästi näkyvissä.

Lue lisää:
Winland-konsortion vaikuttavuustarinat I, II ja III.