Menneet tapahtumat

  • Kolme oivallusta Riittääkö ruoka energiakriisissä? -harjoituksesta

    12 loka 2017
    Marko Keskinen
    320

    Huoltovarmuusorganisaation viisi poolia järjestivät yhdessä Winland-tutkimushankkeen kanssa ’Riittääkö ruoka energiakriisissä?’ –harjoituksen 10.-11.10.2017 Tuusulan Gustavelundissa (kts. tiedote). Lähes 70 asiantuntijaa keskusteli energiakriisin vaikutuksista ruoantuotannon eri osiin (alkutuotanto, elintarviketeollisuus, kauppa ja jakelu) sekä neljään keskeiseen elintarvikeketjuun. Winland-hankkeen johtaja ja harjoituksen ohjausryhmän jäsen Marko Keskinen nostaa harjoituksesta esiin kolme isoa oivallusta.

    Mitä saadaan kun tuodaan kahdeksi päiväksi yhteen viisi eri huoltovarmuuden poolia, neljä eri elintarvikeketjua sekä iso joukko virkamiehiä ja tutkijoita? Innokkaita keskusteluja, satoja post it -lappuja sekä uusia oivalluksia! Mutta myös kysymyksiä siitä miten monilla tavoin ruoantuotanto on riippuvainen energiasta. Harjoitus keskittyi öljyn ja kaasun rooliin ruoantuotannossa, sillä sähkön merkitystä oli mietitty aiemmin järjestetyssä Ruokahuolto sähkökatkossa -harjoituksessa sekä siihen kytkeytyvässä Jatkosähkö-hankkeessa.

    Harjoituksen toteuttivat Huoltovarmuusorganisaation viisi poolia sekä STN-rahoitteinen Winland-tutkimushanke. Itse harjoituksessa keskeinen rooli oli Demos Helsingillä, joka yhdessä muiden winlandilaisten kanssa fasilitoi koko harjoituksen. Harjoituksen jujuna oli pohtia ruoantuotannon ja energian riippuvuuksia kahdella tapaa: ruoantuotannon eri osissa alkutuotannosta jalostukseen, kauppaan ja jakeluun sekä neljässä keskeisessä elintarvikeketjussa (vilja, maito, kala, liha). Tällä tavalla osallistujia kannustettiin pohtimaan omaa varautumistaan ja toisaalta rooliaan koko ruoantuotantoketjussa.

    Jaan seuraavaksi kolme keskeistä oivallustani harjoituksesta:  

    1. Suomen huoltovarmuus on hyvällä tolalla. Harjoituksesta sekä sen ennakkotehtävästä kävi selväksi, että eri toimijat maatilalta meijeriin ja energiayhtiöstä ruokakauppaan ovat hyvin perillä roolistaan elintarvikehuoltoketjussa sekä keskeisistä haavoittuvuuksista omalle toiminnalleen. Pääosa toimijoista on myös varautunut energiahaavoittuvuuksiin kuten sähkökatkoihin tai polttoöljyn puutteeseen. Ihailtavaa oli myös se innostus ja avoimuus, jolla osallistujat -kilpailevistakin yrityksistä- pohtivat yhdessä virkamiesten ja tutkijoiden kanssa huoltovarmuuden toimivuutta. Tämän kaiken mahdollistaa Huoltovarmuusorganisaatio, joka tuo verkostomaisesti yhteen yksityisen ja julkisen sektorin toimijat maailmankin mittakaavassa ainutlaatuisella tavalla.
    2. Moni- ja poikkisektoraalinen yhteistyö on välttämätöntä, mutta vaikeaa. Usean eri sektorin ja poolin yhdessä tekemät ryhmätyöt osoittivat selvästi, miten monella tavoin eri toimijat ovat kytköksissä toisiinsa. Harjoitus myös osoitti, että energia on kriittinen tekijä ruoantuotannolle ja että sinänsä pieni haaste vaikkapa öljyn saannissa (sekä polttoaineena että öljytuotteina) kertautuu ketjussa helposti suureksi ongelmaksi. Sähkön elintärkeä rooli ruokaturvalle ja koko yhteiskunnan toimivuudelle tuli samalla hyvin selväksi: jatkuvat sähkökatkot rapauttaisivat ruoantuotantoketjun nopeasti. Vaikka monet toimijoista ovat varautuneet oman toimintansa energia- ja sähkökatkojen kannalta, ovat he samaan aikaan riippuvaisia ketjun muista toimijoista. Näiden riippuvuussuhteiden tarkastelu nostaa systeemin kompleksisuuden sellaiselle tasolle, että kukaan yksittäinen toimija ei sitä enää hanskaa. Tarvitaan siis yhteiskehittämistä eli eri toimijoiden välistä vaiheittain etenevää yhteistyötä, joka pyrkii tavoitteelliseen oppimiseen ja kehittymiseen.
    3. Tulevaisuuden huoltovarmuus rakentuu joustaville toimintatavoille ja systeemiselle ymmärrykselle – sekä joskus myös pienelle pakolle. Harjoituksen päätöspuheenvuoron pitänyt Jyrki Hakola Huoltovarmuuskeskuksesta korosti, että paluuta vanhaan, viranomaisten tekemään sääntelyyn ongelmatilanteissa ei ole. Sen sijaan huoltovarmuustoiminta rakentuu yritysten ja viranomaisten joustavalle yhteistyölle. Samaan aikaan yritykset kuitenkin toimivat markkinaehtoisesti: euro ohjaa yrityksen toimintaa myös energiakriisissä. Tässä onkin itselleni suurin harjoituksen johtopäätös: systeemin tasolla toimivin ratkaisu energiansäästöön (esim. kylmäketjun minimointi) voi yksittäisen toimijan näkökulmasta olla resurssi- ja/tai kustannussyistä mahdotonta. Harjoituksessa keskusteltiinkin useasti siitä, että valtiovallalla tulisi olla valmiuslakia kevyemmät keinot ohjata yritysten toimintaa poikkeavissa, huoltovarmuutta uhkaavissa tilanteissa. Tällainen pieni pakko selkeyttäisi julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä ja takaisi samanlaisen kohtelun kaikille yrityksille.

    Lopuksi vielä vastaus harjoituksen nimeen: kyllä, ruoka riittää myös energiakriisissä. Harjoitus osoitti, että ruoantuotannon toimijat ovat varautuneet hyvin energiakriisin tuomiin haasteisiin. Toisaalta selväksi kävi, että pitkittynyt energiakriisi vaikuttaisi merkittävästi Suomen ruokaturvaa ja siihen mitä lautasellemme päätyisi: valikoima suppenisi ja ruoan hinta nousisi. Sen vuoksi on ensiarvoisen tärkeä miettiä yhdessä tapoja vähentää ruoantuotannon energiariippuvuutta, oli kyse sitten sähköstä, lämmöstä tai öljystä. Harjoitus tarjosi arvokkaita ajatuksia sekä Huoltovarmuusorganisaation toimintaan että Winlandin tekemään tutkimukseen – pysy siis kuulolla!

     

    Continue Reading
  • Policy Briefin julkistus ja aamiaisseminaari 15.9.2017

    13 syys 2017
    Christopher Rowley
    75

    MIKÄ: Winland-hankkeen policy briefin julkistus ja aamiaisseminaari
    MISSÄ: Työtila Valtimo, Valtioneuvosto, Kirkkokatu 14, Helsinki
    MILLOIN: Perjantaina 15.9.2017 klo 8.30-10.00

    Winland-hankkeen ensimmäinen policy brief Turvallisuus, toimijat ja sektorit – Turvallisuutta on tarkasteltava kokonaisuutena suosittaa turvallisuuteen liittyvien kytkösten nykyistä parempaa huomioimista moninaisissa turvallisuusstrategioissa ja niiden toimeenpanossa. Erityisen tärkeää tämä on kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamallia korostavassa Yhteiskunnan turvallisuusstrategia YTS:ssä.

    Nykyinen turvallisuuskeskustelu keskittyy helposti yksittäisiin ja ulkoa tuleviin uhkakuviin. Samalla turvallisuus rajataan erillisiksi teemoiksi: energiaturvallisuus, kyberturvallisuus tai sisäinen turvallisuus luovat kuvaa helposti rajattavista ja siten hallittavista turvallisuuden muodoista. Todellisuudessa turvallisuus rakentuu systeemisesti eli yhdistelmänä eri elementtejä ja niiden välisiä kytköksiä.

    Tervetuloa aamiaisseminaariimme keskustelemaan turvallisuuden kytköksistä!

    PAIKKA
    Valtioneuvosto, Kirkkokatu 14, työtila Valtimo

    OHJELMA
    08.30    Aamiaista ja kahvia tarjolla
    09.00    Tervetulosanat, Kaisa Lähteenmäki-Smith, Valtioneuvoston kanslia
                   Winlandin policy briefin esittely, Marko Keskinen, Winland-hanke
                   Keskustelua

    10.00    Tilaisuus päättyy

    LISÄTIETOJA POLICY BRIEFISTÄ
    Marko Keskinen, Winland-hankkeen johtaja (marko.keskinen@aalto.fi,  050 382 4626)

    LISÄTIETOJA AAMIAISTILAISUUDESTA
    Christopher Rowley, Demos Helsinki (christopher.rowley@demoshelsinki.fi, 050 086 0666)
    Suvi Sojamo, Winland-hankkeen koordinaattori, Aalto-yliopisto (suvi.sojamo@aalto.fi 050 325 4415).

    Continue Reading
  • Väistetään Failand, suuntana Winland

    25 touko 2017
    Christopher Rowley
    522

    Winland-hankkeen ensimmäinen tutkimuskatsaus ja sen pohjalta luonnostellut alustavat toimenpide-ehdotukset on julkaistu. Keskustelimme niistä yhdessä keskeisten sidosryhmiemme kanssa hankkeen DEEPEN-työpajassa 22.5.2017 Musiikkitalolla.

    Winland-hankkeen ensimmäinen tutkimuskatsaus korostaa systeemisen lähestymistavan sekä kytkösten huomioimisen olevan yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden ja resilienssin perusta. Hankkeessa tarkastelemme kytköksiä neljällä tavalla: eri teemojen ja prosessien välillä, eri toimijoiden välillä sekä eri aika- ja paikkaskaalojen välillä.

    Keskustelimme näistä kytköksistä sekä tutkimuksemme ensimmäisistä tuloksista yhdessä sidosryhmien kanssa DEEPEN-työpajassamme 22.5.2017 Musiikkitalolla. Pohdimme myös, kuinka energiaan, ruokaan ja veteen liittyvät, yhdessä sidosryhmiemme kanssa kehitetyt ei-toivottavat Failand-tulevaisuuskuvat voidaan välttää ja suomalaisen yhteiskunnan resilienssia vahvistaa.

    Professori Matti Kummu Aalto-yliopistosta korosti puheenvuorossaan kytkösten olevan sektoraalisten ja toimijoiden välisten riippuvuussuhteiden lisäksi myös maantieteellisten tasojen välisiä. 30-40% Suomessa kulutetusta ruoasta on peräisin ulkomailta. Lisäksi olemme energian, lannoitteiden ja erityisesti rehun valkuaisaineiden suhteen riippuvaisia tuontipanoksista. Suomen ruokaturvaan vaikuttaa niin globaali resurssiniukkuus kuin ruoan maailmanmarkkinahintojen heilahtelu.

    Noora Veijalainen SYKE:stä ja Jaakko Jääskeläinen Aalto-yliopistosta nostivat esiin ilmastonmuutoksen pahentamat kuivuusjaksot tulevaisuuden haasteena Suomen vesivoimatuotannolle. Jatkossa on oleellista selvittää, miten kuivuus Suomen lähialueilla vaikuttaisi energian saantiin sekä pohtia kuivuuden vaikutuksia myös esimerkiksi veden ottoon ja maatalouteen.

    Antti Belinskij Itä-Suomen yliopistosta toi esiin tarpeen kehittää oikeudellista sääntelyä lähestymään turvallisuutta jatkumona häiriötilanteista varautumiseen ja aina luonnonvarojen kestävään käyttöön ja kriittisen infrastruktuurin ylläpitoon. Yhteiskunnan resilienssin takaamiseksi sääntelyn pitäisi olla nykyistä sopeutuvampaa muuttuviin olosuhteisiin.

    Ryhmätöissä syvennyimme kehittämään toimenpide-ehdotuksia, joilla sidosryhmät pystyisivät osaltaan ehkäisemään tai sopeutumaan tulevaisuuskuvissa tunnistettuihin Suomen kokonaisturvallisuuden haasteisiin. Samalla otimme ensimmäiset askeleet kohti skenaarioprosessimme Winland-vaihetta.

    Tutkimuskatsauksen ja työpajan toimenpide-ehdotuksista työstetään kohdennettuja politiikkasuosituksia, jotka julkaistaan vielä kesän 2017 aikana.

    WhatsApp Image 2017-05-25 at 11.14.40

    Continue Reading
  • Millainen olisi kokonaisturvallisuuden escape room?

    24 loka 2016
    Iina Koskinen
    661

    Energia, ruoka ja vesi ovat kokonaisturvallisuutemme peruspilareita. Winland-tutkimushanke kutsui energia-, ruoka- ja vesiturvallisuuden asiantuntijat työpajaan selvittämään, mitkä ovat kokonaisturvallisuuden keskeiset uhat ja millaista yhteistyötä niiden ratkaisemiseksi olisi tehtävä.

    Arjessa energia, ruoka ja vesi ovat itsestäänselvyyksiä

    Suomessa kaupoissa riittää ruokaa, vettä saa hanasta ja sähköt päälle katkaisijasta. Kun arki sujuu, ruoan, veden ja energian saantia ei tule murehtineeksi. Ilmastonmuutoksen ja keskinäisriippuvuuden muokkaamassa maailmassa energiaan, ruokaan ja veteen kohdistuu entistä enemmän muutostekijöitä. Nämä riskit ja muutospaineet puolestaan vaikuttavat merkittävästi Suomen kokonaisturvallisuuteen,  muistuttivat strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman From Failand to Winland -tutkimushankkeen tutkijat  hankkeen ensimmäisessä työpajassa 13.10.2016 Balderin talolla Helsingissä.

    Elintarvikehuoltomme on vahvasti riippuvainen eurooppalaisesta tuonnista ja energiahuoltomme venäläisestä energiasta. Energia, ruoka ja vesi kytkeytyvät vahvasti yhteen. Maataloutemme nojaa veden ja sähkön saantiin, ja ilman polttoaineita ruokatavarat eivät liikkuisi Suomen sisällä.

    Winland diagnosoi ja määrää reseptin

    – Tiedämme jo paljon energia- ja ruokaturvasta ja mm. ilmastonmuutoksen vaikutuksesta vesivaroihin, mutta kokonaisarviota niiden välisistä riippuvuuksista ei ole vielä Suomessa laadittu. Näiden riippuvuussuhteiden selvittäminen on monitieteisen konsortiomme tärkeä tutkimustavoite, esitti konsortion co-lead Marko Keskinen.

    – Winland-hanke tähtää myös käytännön yhteistyöhön, Keskinen jatkoi. Tuomme yhteen eri alan asiantuntijoita sekä hallinnonaloja ja luomme yhdessä tutkimukseen perustavia toimintasuosituksia kokonaisturvallisuuden ongelmien ratkaisemiseksi.

    – Winland-hankkeemme on kuin lääkäri, joka määrää toimenpiteet kokonaisturvallisuuden ylläpitämiseksi eli miten meistä ei tule Failand vaan Winland, jatkoi konsortion johtaja Olli Varis.

    Kokonaisturvallisuus luodaan yhdessä

    Balderin talolla Winland-tutkimushanke otti ensimmäisen askeleensa kohti uudenlaista tieteenalojen ja yhteiskunnan eri sektoreiden rajat ylittävää yhteistyötä. Paikalla oli liki 100 energia-, ruoka- ja vesiturvallisuuden ammattilaista selvittämässä, mitkä ovat kokonaisturvallisuuden näkökulmasta keskeiset uhat ja millaista yhteistyötä tehdään ongelmien ratkomiseksi tulevaisuudessa.

    – Sidosryhmien edustajat tarjosivat meille korvaamattoman tärkeitä näkökulmia energiaan, ruokaan ja veteen  liittyviin turvallisuuskysymyksiin ja auttoivat meitä suuntaamaan tutkimustamme yhteiskunnallisesti tärkeisiin ongelmiin, kertoo hankkeen koordinaattori Suvi Sojamo.

    Osallistujat toivoivat, että Winland-hankkeen avulla päästäisiin irti ajattelutapojen-, tutkimusperinteiden ja toimialojen siiloista. Paitsi korkeatasoista tutkimusta, Winlandilta odotetaan myös kokonaisturvallisuuden tutkijoiden ja kentällä toimivien ihmisten yhteentuomista.

    – Turvallisuusalan kentän toimijoiden kartoittaminen ja yhteentuominen on Winlandille tärkeä vaikuttavuustavoite, toteaa Suvi Sojamo.

    Tiedettä tarvitaan tukemaan kokonaisturvallisuutta

    Kokonaisturvallisuutta laajasti katsovaa tutkimushanketta ovat odottaneet myös alan toimijat.

    – Tiedettä tarvitaan nyt tukemaan kokonaisturvallisuutta, painotti Turvallisuuskomitean pääsihteeri Vesa Valtonen. Winlandin olisi tärkeää luoda malli, joka kuvaisi selkeästi kokonaisturvallisuuden keskinäiset riippuvaisuudet ja jota voidaan hyödyntää kokonaisturvallisuuden parantamisessa.

    Osallistuvat toivat myös esiin, että tiedettä tarvitaan muodossa, jossa sitä on helppo ymmärtää ja hyödyntää. Selkeästi jäsenneltyjen raporttien lisäksi Winlandia pyydettiin suunnittelemaan esimerkiksi escape room -pakopeli, joka perustuisi Winlandin suosittamiin toimintamalleihin ja tutkimustietoon. Tähän ideaan on tartuttava!

    Continue Reading