Kuinka taata vettä ja ruokaa kestävästi kaikille?

24 loka 2017
Suvi Sojamo
293

YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaan vettä ja ruokaa tulisi olla kestävästi saatavilla kaikille vuoteen 2030 mennessä. Mitä tavoitteiden saavuttaminen edellyttää suomalaisilta? Mitä voimme tehdä kotimaassa, entä globaalisti? Winlandin Suvi Sojamo, Marko Keskinen ja Matti Kummu avaavat kestävän veden käytön ja ruoantuotannon haasteita ja mahdollisuuksia tänään YK:n päivänä ilmestyneessä Kirjavassa käsikirjassa kestävään kehitykseen (linkki kirjaan tässä). 

.
Veden ja ruoan takaaminen kaikille on yksi suurimmista kestävyyshaasteistamme. Sillä on myös suorat kytkökset turvallisuuteen niin henkilökohtaisella kuin yhteiskuntien tasolla.

Makeaa vettä riittäisi maailmassa kaikkien perustarpeiden tyydyttämiseen, elleivät vesivarat olisi jakautuneet epätasaisesti niin maantieteellisesti kuin taloudellisesti, poliittisesti ja sosiaalisesti. Vaikka Suomessa nautimme vesivarojen yltäkylläisyydestä, vesipula vaikuttaa tällä hetkellä jo 40-60 prosenttiin maailman väestöstä. Maailmassa on siis vesikriisi – tai paremminkin useita kriisejä. Ongelmana kun ei ole vain veden vähyys, vaan myös sen kestämätön käyttö, epäoikeudenmukainen hallinta, veden heikko laatu ja huono vesihuolto.

Ruokaakin tuotetaan globaalisti tällä hetkellä riittävästi kaikkien tarpeisiin, mutta haasteena on niin maiden välisen kuin maiden sisäisen ostovoiman ja taloudellisen hyvinvoinnin epätasainen jakautuminen. Nykymuodossaan järjestelmä ei takaa ruokaturvaa kaikille. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO on määritellyt ruokaturvan toteutuvan, kun kaikilla ihmisillä on jatkuvasti fyysiset, sosiaaliset ja taloudelliset mahdollisuudet saada riittävästi turvallista ja ravitsevaa ruokaa, joka vastaa heidän tarpeitaan ja mieltymyksiään ja mahdollistaa aktiivisen ja terveen elämän. Vaikka Suomessa ruokaturva toteutuu tällä hetkellä hyvin, tiedämme, että mekään emme ole immuuneja globaaleille haasteille: 40% kuluttamastamme ruoasta on tuontiruokaa ja kotimainen maatalous on hyvin riippuvainen ulkomaisista tuontipanoksista, joiden saatavuus voi olla tulevaisuudessa entistä rajatumpaa.

Mitä me voimme sitten tehdä? Sekä syyt että ratkaisut globaaleihin vesikriiseihin ja ruokaturvaan kytkeytyvät läheisesti toisiinsa. Ratkaisujen osalta avainasemassa on kolme tekijää: toimivat hallinnan ja järjestelmien mallit, kestävät ratkaisut luonnonvarojen käyttöön sekä ymmärrys siitä, että vesi ja ruoka -samoin kuin kaikki muutkin kestävän kehityksen tavoitteet- kytkeytyvät toisiinsa.

Yksi käytännöllinen esimerkki ruoan ja veden välisistä kytköksistä tiivistyy seuraavaan kahteen kuvaan.

Kummu_ruokapotentiaali

Lähde: Kummu et al 2017. Bringing it all together: ways to secure nations’ food supply. Current Opinion in Environmental Sustainability.

Yllä oleva kuva osoittaa tutkimukseemme perustuvan globaalin ruoansaatavuuden lisäämisen potentiaalin, joita erilaiset ruokaan liittyvät toimenpiteet ruokahävikin vähentämisestä ruokavalion muutokseen saa aikaan. Nämä neljä muutosta lisäävät parhaimmillaan ruoansaatavuutta huimasti ja samalla säästävät vesivaroja.

WonderWaterLähde: http://www.janewithers.com/wonderwater-cafes/ 

Syömämme ruoka vaikuttaa suoraan vedenkulutukseen. Yllä oleva kuva osoittaa, miten päivittäisillä valinnoillamme on suuret vaikutukset ruokamme vesijalanjälkeen – siis syömämme ruoan tuotannon elinkaaren eri vaiheissa kulutettuun vesimäärään.

Ratkaisuja veden ja ruoan takaamiseksi kaikille siis on! Niiden toteuttaminen vaatii kuitenkin tahtotilaa, yhteistyötä ja panostuksia kaikilta yhteiskunnan toimijoilta hallinnosta yrityksiin, kansalaisiin ja kuluttajiin. Lisätietoa näistä ajatuksista löytyy Kirjava käsikirja kestävään kehitykseen -kirjan kappaleestamme ’Kestävästi vettä ja ruokaa kaikille’. Kirja julkaistiin 24.10.2017 YK-päivän seminaarissa, josta löytyy lisätietoja täällä sekä Twitterissä hashtagilla #UNdayHelsinki.